Vastaukseksi kaikui nurkasta:
Ei ole ihme jos pojat juo j.n.e.
— Mutta, huusi Matti kovalla äänellä, vaikka pakanat ja papit, herrat ja vörpaiskatut joisivat niin että sininen tuli sieramissa palaisi, niin me emme saa juoda, jos juominen kerran synti on.
— Vaivaisia syntisiä me kaikki olemme, Matti niinkuin muutkin, kuului pistävästi nurkasta.
— Kukas täällä täydellinen on, huoahti Malakias.
— Kelpaahan Matillekin jumalanvilja, muistutti Miia.
— Olen koettanut olla kohtuullinen nautinnossani, sanoi Matti.
Nyt kuului meluavasta joukosta:
— En minäkään ole sikana ollut! Määräni minäkin tiedän! En ole kertaakaan kurrassa ollut. Ei minua ole Matin tarvinnut talua.
— Vanhurskautta sekin, ajattelin.