Pieni Aune, Aunosein, mull' laulele sa,
Niin yksin on sieluni maailmassa,
On murhe mulla pohjassa rinnan.
Pieni Aune, Aunosein, mull' laulele sa,
Se soipi mulle onnea, se soipi lohtua
Niin lempeänä yössä mun linnan.
Pieni Aune, Aunosein, mull' laulele sa,
Mun puolen valtakuntain sen annan sulle ma
Ja kullat kaikki säilöistä linnan.
Mun lempeni on kultani kalliit linnassain,
Ja puoli valtakuntain on puoli murheestain.
Sä peljännetkö murhetta rinnan?
Metsässä.
Sydänmetsien varjostossa
On tyyntä ja rauhaisaa,
Kylän kuiskehet viestinä sinne
Suvituulonen tuudittaa.
Ja pilviä viertävi tuuli
Ja päivän ne himmentää
Ja lintujen lakkaa laulu
Ja painava, raskas on sää.
Mitä kuiskivi kuusissa tuuli,
Sitä tiedä ei ainoakaan,
Näät huokaavaa humukieltä
Nuo metsät taitavat vaan.
Se uusia töitäkö hornan
Nyt rotkoissa kuiskailee
Ja vilppiä taisteluvimmaa,
Joka ihmiset villitsee.
Surumielinen murheenharso
Se peittävi hongat nuo,
Purot, lähtehet synkiksi käyvät,
Kun tuulonen viestejä tuo.
Vihakatseita peikkojen luulis
Joka pensaasta ilkkuavan,
Salaviekkaat askelet tuntuu
Ihan taakseni tassuttavan.
* * * * *