Ruustinna. Miksi sinä aina sanot häntä herra Jussilaiseksi? Se kuuluu niin pahalta.
Lilli. No, meillä on vaan semmoista pientä kinaa keskenämme. Eihän minun tarvitse puhua tästä Eliakselle?
Ruustinna. Parasta että jätetään se isän toimeksi, niin ei siitä asiasta ole sen enempää puuhaa. Mutta pitäähän meidän mennä hakemaan Naemia.
Lilli. Naemi on puutarhassa. (Ruustinna menee. Lilli seisoo hetken miettien, katsahtaa sitten voitonriemulla apulaisen oveen päin ja tekee härnäävän liikkeen.) Piti, piti!
Rovasti (tulee kamarista).
Lilli. No, setä?
Rovasti. Toimitettu.
(Menee huoneesensa.)
Lilli. Piti! Piti!
(Kuuntelee apulaisen ovella, vetäytyy äkkiä takaisin.)