Pastorin rouva. Aivan niin, aivan niin!
Kauppamiehen rouva. Onko Gustaava lukenut niitä?
Pastorin rouva. En, varjelkoon!
Kauppamiehen rouva. Vai niin!
Nimismiehen rouva. Mutta minä olen samaa mieltä kuin maisterikin. Uudet kirjat ovat kunnottomia! Uusi kokkikirjakaan ei kelpaa mihinkään!
Pastorin rouva. Niin. Kyllä me naisparat olemme pahemmassa kuin pulassa tätä nykyä, jos tahdomme lukea muuta kuin postilloja ja virsikirjaa. Vaan ehkä onkin viisainta tyytyä niihin. Vai mitä arvelette, hyvä maisteri?
Apulainen. No, niin pitkälle en tahtoisi mennä. Jos kirja on kirjoitettu oikeassa hengessä, niin voihan se istuttaa montakin jaloa taimea nöyrän lukijan sydämmeen.
Pastorin rouva. Voi, voi, herra maisteri, jospa voisitte lainata tai neuvoa minulle semmoisen kirjan. Minä nukun aina paljoa paremmin päivällisluurini, luettuani ensin pari sivua.
Apulainen (erikseen). Nyt olisi hyvin sopiva tilaisuus! (Ääneen.) Lukisin mielelläni pastuurskalle vähän pienestä kirjasestani, jonka olen juuri saanut valmiiksi. Luullakseni todellinen nainen löytää siitä monta väärentämätöntä jalohelmeä, varsinkin tyttärien kasvattamisen suhteen miehen sopivaksi seuraajaksi ajallisessa elämässä.
Pastorin rouva. Voi! Lukekaa, hyvä maisteri. Se olisi minulle suuri ilo!