Apulainen. Mutta meidän kauttamme te tulette vahvoiksi. Näetkös, siten, että katsotte ylös meihin.
Naemi (hellästi). Niin, ylös sinuun! Voi, voi! Sinä oletkin niin paljoa korkeammalla kaikkia muita.
Apulainen. Tuommoisia lauseita en siedä kuulla, Naema kulta. Olenhan vaan nöyrimpiä ja vähäpätöisimpiä työmiehiä Herran viinamäessä. Mutta sanalla "korkeammalla" ehkä tarkoitat sitä, että minä olen vakaantuneempi periaatteissani, kuin moni muu. Ja siinä ehkä olet oikeassa.
Naemi. Voi, voi, kuinka hyvin sinä osaat selittää, mitä minä tarkoitan.
Ruustinna (huutaa kyökistä). Naemi!
Naemi. Mamma kutsuu!
Apulainen. Minun neuvoni ovat tärkeämmät kuin äitisi toimet. Mutta — saat kuitenkin mennä.
Ruustinna. Naemi! Vai niin. No, kaikella on rajansa! Luuletko, että sinun sopii juosta tiehesi ja jättää piparkakut uuniin?
Naemi. Ai, minä ihan unohdin!
(Juoksee ulos.)