ELKKA nousee ylös ja sanoo tuimasti: Käräjät luullakseni ovat loppuneet ja meidän täytyy nyt kotia Irja, missä olet? (Hän hapuilee käsillään ja kohottaa ne sattumalta polvistuneiden naisten yli.) Karjalan miehet pitää tapettaman, naiset ja lapset hukutettaman, talot poltettaman, kostoa, kostoa!
(Esirippu laskee).
KOLMAS SIVU
Karjalaisten käräjäpirtti. Ennu istuu kunniaistuimella. Hänen edessään on pöytä. Oikeaan hänestä istuu suurikasvuinen Lyytikkälä valkeine partoineen, joka ulettuu alas aina suolivyölle.
Esiripun noustessa on käräjäpirtti täynnä meluavaa väkeä; puukkoja ja kirveitä näkyy kaikkialla. Hurjaa rähinää.
ENNU lyö täydessä vihan vimmassa kepillään ja käräjänuijalla pöytään; huutaa tavan takaa: Vaiti! hiljaa! päällikkö puhuu.
(Kun tappelua yhä vaan jatkuu, hyppää hän ylös tuoliltaan
täydessä raivossa ja asettuu sen viereen. Ylikuuluvasti):
Karjalaiset, minä kieltäydyn olemasta päällikkönänne, ja se tuottaa teille häpeää.
(Tappelu herkenee ja melu hiljenee.)
Mitä tämä on? Tällaista ei ole vielä miesmuistiin tapahtunut. Pois veitset ja paikalla kirveet seinälle! Tänään tuomitsen käräjät sadan lampaan sakkoon. Metsolan Netto on tavattu varastamassa sikaa Turtolan sikoläätistä. Käräjät ovat senvuoksi tuominneet hänen maksamaan sakkoa kymmenen lammasta, ja tämän sakon tulee hänen maksaa — —