TUUKKA. Niin, toistaiseksi.
ORVO. Etkö luule hänellä olevan kyllin kosijoita täällä Louhijärven kulmalla — Usu-karhu etupäässä?
TUUKKA. Entäs sitten?
ORVO. Kenties saat jo huomenna hääkutsut!
TUUKKA. No, voinhan minä sittenkin ryöstää hänet, jos niiksi tulee.
ORVO. Kyllä kai. Minä vain tässä arvelen —
TUUKKA. Ja minä arvelen, että äiti jo vartoo meitä.
ORVO (vakaasti). Niin, äiti ärmätti! Kuule! Jos otat tytön luoksesi, niin pidä silmäsi auki, ettei muori tee hänen elämäänsä kovin katkeraksi.
TUUKKA. Ei äiti ole ilkeä. Tosin hän torailee totuttuun tapaansa, mutta hyvää hän kuitenkin tarkoittaa.
ORVO. En minä vaan tahtoisi ruveta Tuukkalan miniäksi.