IRJA (juoksee itkien ovelle). Minä huudan Ennun avukseni! Hän kyllä riistää kullat sinulta.
HANKA (peloissaan). Ei, ei! Älä huuda Ennua!
IRJA (paiskaa äkisti oven auki). Ennu! Ennu hoi! (Ennu tulee). Ennu, rakas Ennu, ota pois vitjat isältä! Ne ovat minun. Ei, ei! Ne eivät ole minun. Minä olen saanut ne.
HANKA (pistää käädyt kaulaansa. Ottaa halon käteensä). Jos vaan tulet, niin paiskaan sinua halolla päähän.
ENNU. Ken on antanut sinulle vitjat?
IRJA. Ne antoi —. Sitä en tohdi sanoa.
ENNU. Joku poika?
IRJA. Niin. Hyvä Ennu, anna ne minulle!
ENNU. Isä, anna tänne vitjat!
HANKA (huutaa). En ikinäni! Hoi, auttakaa! auttakaa!