TUUKKA. Miksi sinä olet noin —?
IRJA (lyhistyy maahan ja tyrskähtää itkuun). Minä olen niin väsynyt ja riutunut.
TUUKKA (hellästi). Onko äiti sinulle ilkeä?
IRJA (kiivaasti). Sinä et kuitenkaan usko minua. Katso itse!
TUUKKA. Minä en käsitä teitä naisia. Aina te vain itkette. Ettekö voi elää sovussa?
IRJA. Onko se minun syyni? Kysy Orvolta!
TUUKKA (kiivaasti). Orvolta! Näkeekö hän muka paremmin kuin minä?
IRJA. Niinpä luulisin.
TUUKKA (katkerasti). Hän tietysti pitää sinusta hellempää huolta kuin minä.
IRJA (katsoo häneen). Mitä ihmettä sinä tarkoitat?