Sitä ei Jörn Uhl ymmärtänyt. "Suoraan sanoen, minä ajattelin ainoastaan tuota pientä lasta, joka huusi kuin riivattu."

"Tämän kerran olet tehnyt hyvää omaa olkoasi, ja se oli kauniisti. Mutta jos tahdot aina koko elämäsi ajan tehdä hyvää ja tahdot aina saada oikeata iloa, silloin pitää sinun lyödä kättä Jumalan kanssa, ja rakkaudesta häneen tehdä hyvää. Et sinä saa tehdä hyvää siitä syystä, että olet raivoissasi koirille, etkä sentähden, ett'et siedä nähdä lasten hätää, vaan sentähden että Jumala seisoo vierelläsi ja katsoo sinuun ja sanoo: 'Mene apuun, Jörn Uhl! Pelasta lapsi! Karkaa käsiksi koiraan, Jörn Uhl!'"

"No niin… mutta yhdentekeväähän kuitenkin on, teenkö sen Jumalan kanssa vai ilman Jumalaa."

"Eipä lainkaan, Jörn. Sillä katsoppas: Jos teet sen omin päin, rupeat ylpeilemään siitä ja kuvittelet tiesi mitä itsestäsi, tulet rehenteliääksi ja ehkä ihan narriksi. Etkä myöskään aina teekkään hyvää; et aina osaa oikeaan myöskään; ei ole sinulle aina oikeata iloakaan siitä, kosk'et ole tehnyt sitä itse asian vuoksi, vaan itsesi ja ihmisten tähden. Mutta jos asetut Jumalan rinnalle ja Jumalasta käsin teet kaikki tekosi, silloin pysyt ystävällisesti nöyränä, hymyilet ja iloitset, tiedät varmasti, että aina teet oikein ja käsität kaiken, voit asettua koko maailmaa vastaan ja iloita kaikesta maailmassa. Olkoon sydämemme Jumalassa, ja kätemme koiria vastaan, kaikkea pahaa vastaan: se kristinuskoa on."

"Sitäpä sietää kuulla", sanoi Jörn, "seista Jumalan luona, ja sitte, hänestä käsin, tehdä hyvää: toden totta, se ei kuulu hullummalta. Mutta luulenpa sittenkin…"

"Niin teki Vapahtajammekin, Jörn. Aina Jumalassa, ja aina koiria vastaan! Ainoastaan että lopuksi oli häntä vastassa liika paljon koiria: ne ottivat voiton hänestä ja repivät hänet. Vai mitä tahtoi ja teki hän muuta, kuin taisteli Jumalan kanssa elämän ja kuoleman uhalla hyvän puolesta?"

"Hyvä", virkkoi Jörn Uhl tähän. "Ikäänkuin liitossa Jumalan kanssa."

"Uskossa ja luottamuksessa, Jörn."

"Aivan niin, uskossa ja luottamuksessa kaikkea pahaa vastaan, koiria ja laiskoja, juomareita ja huonoja kyntäjiä vastaan."

"Aivan niin, Jörn, ja ensinnä omia vikoja vastaan."