— Jos hän olisi tullut, — virkkoi Elsbe, — niin kyllä talonpoika olisi häntä kynsinyt aika lailla. Näin! — Ja Elsbe vetäisi kädellään, sormet koukussa, pöydän yli ja irvisti rajusti.
— Pirulla on aina omat meiningit, — sanoi Fiete Krey, — mutta menninkäiset, ne on hyvää ja ystävällistä väkeä. Ne ovat jo monen tehneet rikkaaksi. Merkillistä vaan, ett'en minä ole niitä vielä milloinkaan nähnyt. En yhden ainoatakaan. Olenhan minä jo moniaan kerran koirineni tullut aulangon poikki ja Wodaninvuoren ohitse. Välisti olen jättänyt rattaat tielle ja hiipinyt metsään, mutta en vaan ole mitään nähnyt.
— Wodaninvuoressa ne asuu, — sanoi Elsbe.
— En usko, — virkkoi Jörn.
— Sin' et usko mitään.
— Kerran, — puhui Fiete Krey, — oli oikein kuuma päivä. Minä jätin koirat rattainensa siimekseen lähellä Wodaninvuorta, siihen, missä tie kääntyy Tunkmooriin. Itse menin metsemmäs ja kävin pitkäkseni kuivien lehtien päälle lähellä muuatta pähkinäpensasta ja lienen nukahtanut. Heräsin siitä, että lehdissä rapisee. Minä sain silmät auki, ja samassa olin näkevinäni, mitenkä kolme, neljä pikkuruista miestä, hiukan suurempia kuin oravat, mennä puikkii pensaaseen. Samassa sieltä pensaasta kuuluu, niinkuin huutais ne pienet miehet: "Unikeko!" Minä vilkaisin ympärilleni ja penkosin ja pöyhötin ne lehdet ihan pohjaa myöten, mutta ei ollut kultaa, ei rahoja.
Wieten katseli miettiväisnä kertojaa. Nuo Fiete Kreyn kertomukset tuovat aina huolta hänelle. Poika on aina käytännöllinen kuin Kreijit konsanaankin. Ei hän tyydy siihen, että se ja se on pannut pirun pussiin, tai että se ja se ennen vanhaan on löytänyt kätketyltä aarteita, vaan hän, Fiete Krey, vuottaa vaan, milloin hän itse sillä tapaa saisi rahoja. Hän loikoo joka pensaan juuressa ja väijyy joka puun takana: milloin muka hänelle vaan alkais kullat kilahdella.
Jörn katsahtaa epäilevin silmin keristänsä ja sanoo epäröiden:
"Oravia ne kai olikin; ja äänikin se oli pelkkää hiirten vikinää."
Ylenkatseellisesti puistaa Fiete Krey päätänsä.
— Kunpa vaan tietäis, — sanoi hän, — miten päästä niitten luokse.