"Niin näetkös? Siinä piilee kaikki?"
"Heim! Heim!" sanoi Jörn Uhl. "On aikoja, jolloin se ei ole niinkään helppoa."
Heim kurotti taas kätensä hetteen ylitse. "Tiedän", sanoi hän, "mitä nyt tarkoitat. Mutta etkö saanut apua oikeaan aikaan? Wieten liikkui vierelläsi, ja pikku poikasi nauroi ja ilakoitsi pihallasi. Aukeni pappilan ovi, tuo leveä viheriä ovi messinki-kolkuttimineen. Sieltä löysit paljon rohkaisua Jörn. Tuli sitte kuolema ja teki sinulle palveluksiaan, teki päivä- ja hevostöitä, että tiesi tuli tasaisemmaksi. Tuli tuo ylpeä hieno tyttö ja asettui rinnallesi ja leikki kanssasi noppaa Rugenhergillä, Tulivat lukutyösi, ja raitis virkistävä tuuli puhalsi ylitsesi."
Jörn Uhl nyökäytti päätään ja virkkoi: "Sinä tiedät kaiken."
"Vähän minä tiedän, Jörn, enkä voi sietää semmoisia, jotka ovat tietävinään kaiken. Mutta ihanaa on, ja on oikeinkin ja viisasta ennustaa pilvistä, jotka vaeltavat taivaan kantta, hyvää."
"Minä en osaa lausua ajatuksiani niin hyvästi, kuin sinä", sanoi Jörn Uhl, "mutta olen hyvilläni, että olen kanssasi samaa mieltä tässä asiassa. Kun vielä olin nuori, laitin minä kirstuni ja kammarini semmoisiksi kuin itse ne mielin, ja pidin niitä maailman keskipisteenä ja katselin sieltä ulos Jumalaa ja maailmaa, ja sinuttelin kumpaakin; mutta mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmiksi havaitsen tietoni ja sitä suuremmaksi kasvaa kunnioittava ihmettelyni."
"Olet oikeassa", sanoi Heim, "on turhaa ja tuhmaa puhella paljon ja pitkälti. Pitää tehdä kaikki selväksi teoillaan, eikä sanoillaan. Mutta kun meillä kummallakin nyt jo on joltinenkin työannos takanamme, niin luulen voimamme hiukan sentään sen johdosta puhuakin. Taistelun jälkeen olkoon sotaveikoillekin sallittu hieman pakinoida keskenään, kuinka olivat väistäneet iskuja ja kuinka olivat tehneet hyökkäyksiään. Mutta nyt lähden. Minne sinä olet matkalla?"
"Kävin Brunsbüttelissä tarkastamassa erästä sulkua", sanoi Jörn Uhl, "ja nyt menen jalan Aulangolle. Vie terveiset rouvallesi ja lapsillesi, Heim."
"Samalla tapaa. Terveiset erittäinkin toiseksi vanhimmallesi. Se on soma lapsi, Jörn."
"Jos käyt meitä tervehtimässä, älä sano sitä sentään hänelle, äläkä äidilleen."