"Se ei tulekkaan!" sanoi hän ja hengähti syvään. "Se on jo pitkät matkat ulkona savupiipusta."
Heim laski pannun kädestään paininjalalle, niin että sälähti. "Niin, jos se yhä lentää, niin on se kyllä ulkona savupiipusta. Niitä naishupakkoja! Ne ovat syynä kaikkeen. Telsche!" huusi hän.
Mutta Telscheä ei kuulunut.
"Sinä heitit liika kovasti", sanoi Fritz. "Äiti sanoi aina, että sinä olot kovin viisas, mutta kosk'et näy osaavan kääntää pannukakkua edes…"
"Poika, sanos nyt, missä pannukakku on!"
"En minä tiedä! Taivaassa!"
"Eivät ne siellä mitään pannukakkuja syö."
"Eivätkö?… Ja minä olen kuullut, että siellä olisi kaikki hyvää?"
"Ilman pannukakkuja. Sitä et sinä vielä käsitä."
Molemmat katselivat synkeinä eteensä. Fritz ajatteli pannukakkua, Heim
Telsche Spiekeriä.