"Paikalla!" vastasi Heim ja laski pienen spriikeittiönsä punaisenkirjavalle pöytäliinalle. Andrees seurasi tarkasti jokaista hänen kömpelöä liikettään.
Liekki lieskahti alta ylös.
"Onko pöytäliina tulenkestävä?"
"Keittiö seison muuten tavallisesti tässä arkulla", sanoi Heim, etsien paraikaa samasta arkusta kahvitötteröä.
"Nyt peite käryän jo."
Heim kääntyi ympäri, ja survasi konetta kämmenellään, niin että se, sensijaan että olisi hiukan siirtynyt syrjään, pannuilleen päivineen lensi lattialle. Lattialle juokseva väkiviina syttyi kohta palamaan. Nyt paloi jo kahdessa kohdassa, ja Heim seisoi niiden välillä.
"Jos sinä aiot antaa sen palaa", sanoi Andrees, "niin pitää meidän vähitellen ruveta poistumaan."
Nyt maltti Heim mieltään ja iski leveällä kämmenellään palavaan pöytäliinaan, ja saikin tulen kohta sammumaan.
"Tule", sanoi Andrees, "mennään istumaan tuonne ulos penkille, kuu nousee laakson ylle. Ympäristö näkyy olevan hyvin kaunis… onko sinulla jotain juotavaa?"
"Karafiini viiniä."