Koirat nuolivat haavoittuneen käsiä ja kasvoja.
Muutamien minuuttien kuluttua mies liikahti vähän, avasi ja sulki silmänsä joitakin kertoja ja huoahti syvään.
Ilomieli pisti rommia sisältävän leilin suun hänen yhteenpuristuneiden hampaittensa väliin ja pakoitti hänet juomaan pari kulausta tätä juomaa.
"Hän on hyvin sairas", totesi erämies.
"Hän on mennyttä miestä", vastasi Uskollinen Sydän painaen päänsä alas.
Haavoittunut oli kuitenkin saanut vähän voimia.
"Hyvä Jumala!" sanoi hän heikolla ja katkonaisella äänellä, "minä kuolen, minä kuolen!"
"Toivokaa", vastasi Ilomieli hänelle lempeästi.
Ohimenevä puna peitti haavoittuneen kalpeat posket, ja surumielinen hymy väreili hänen suupielissään.
"Mitä varten eläisin?" jatkoi hän. "Intiaanit ovat teurastaneet kaikki toverini, ensin kauheasti heidät silvottuaan. Elämä olisi minulle liian raskas taakka."