Kaamea hymy levisi oppaan sinertäville huulille.
"Murhaajan nimikö?" kysyi hän ivallisesti.
"Niin."
"Se on doña Luz."
"Doña Luz!" huudahti kapteeni hypäten hämmästyneenä pystyyn, "mahdotonta!"
"Kuulkaa", jatkoi opas, "hetkeni ovat luetut, pian heitän henkeni. Minun asemassani oleva mies ei valehtele. Antakaa minun puhua älkääkä keskeyttäkö. En tiedä, ehdinkö sanoa teille kaikki, ennekuin menen tekemään tiliä Hänelle, joka tietää kaikki."
"Puhu", lausui kapteeni.
Ja kun haavoittuneen ääni tuli yhä heikommaksi, polvistui hän tämän viereen, ettei menettäisi sanaakaan.
"Antakaa minulle viinaa."
"Olet mieletön, viinahan tappaisi sinut."