XIV
Rangaistus
Kenraalin ja hänen kahden toverinsa ei ollut tarvinnut kauan olla epätietoisia.
Pitkän aikaa emmittyään nuo viisitoista miestä laskivat lautan rantaan ja syöksyivät kivääri ryntäysasennossa luolaan kamalasti ulvoen.
Pakolaiset juoksivat iloisina heidän luokseen.
Tulijoitten etunenässä he olivat huomanneet comanchien päällikön,
Uskollisen Sydämen ja Mustan Hirven.
Tapahtumain kulku oli ollut seuraava:
Heti kun tohtori kapteenin seurassa oli mennyt luolaan, oli Kotkanpää, varmana siitä, että nyt oli keksinyt preirierosvojen pakopaikan, palannut ystäviensä luokse, joille oli kertonut sotajuonensa onnistumisesta. Ilomieli oli kiiruhtanut Uskollisen Sydämen luo, joka oli heti saapunut. Yhteisesti neuvoteltuaan olivat kaikki päättäneet hyökätä rosvojen kimppuun heidän pesäänsä toisten erämiespartioiden ja punanahkaosastojen preirielle hajaantuneina ja kallioiden suojaan kätkeytyneinä pitäessä vahtia luolan edustalla estääkseen rosvoja karkaamasta.
Olemme nähneet tämän toimenpiteen tulokset.
Kun he olivat ensi silmänräpäyksen omistaneet kokonaan riemastukselle sen johdosta, että olivat miekanlyönnittä onnistuneet tehtävässään, kiinnitti kenraali vapauttajiensa huomion siihen, että kymmenkunta roistoa nukkui luolassa ooppiumin huumaamina, jota urhoollinen tohtori oli heille syöttänyt. Rosvot sidottiin lujasti ja otettiin mukaan. Kun sitten eri partiot oli koottu yhteen, palasi joukko täyttä lentoa leiriin.