"Ymmärtäkää minua oikein", hän sanoi, "sitä karjapaimenta, johon luotitte, odotatte turhaan, sillä hän on kuollut…"
"Kuollut!" ylimys keskeytti ihmeissään.
"Tuo mies", don Bernardo jatkoi, "oli petturi. Tuskin päästyään Buenos Ayresiin hän koetti enimmän tarjoavalle myydä salaisuuden, jonka veljenne oli hänelle uskonut. Sattuma teki, että hän ensin kääntyi minun puoleeni, sen vuoksi, että minä näköjään olen perheenne vihamies."
"Näköjään olette?" Ribeyra toisti katkerasti.
"Niin, näköjään olen", eversti sanoi, tahallaan painostaen näitä sanoja. "Lyhyesti, kun tuo mies oli ilmoittanut minulle kaiken, maksoin hänelle auliisti ja annoin hänen mennä."
"Ah, kuinka varomatonta!" don Gusman ei voinut olla mumisematta, kuullessaan tämän mielenkiintoisen kertomuksen.
"Niin, eikö totta?" eversti sanoi keveästi. "Mutta mitäpä taisin tehdä? Ensin olin niin hämmästynyt kuulemastani, etten ajatellut ottaa tuota miestä huostaani. Aijoin juuri etsiä hänet käsiini, kun äkkiä kiivas melu syntyi kadulla. Otin selville mitä se oli, ja minun täytyy myöntää, että ihastuin äärettömästi siitä, mitä sain tietää: näytti siltä että tuo lurjus, heti kadulle päästyään, oli joutunut riitaan toisen kaltaisensa heittiön kanssa ja että tämä hetken malttamattomuudessaan oli iskenyt häntä puukolla miehustaan sillä meille onnellisella seurauksella, että mies kaatui maahan aivan kuolleena. Tämähän on ihan ihmeellistä, vai kuinka?"
Eversti oli ladellut tämän eriskummallisen jutun hänelle ominaisella huolettomuudella ja miellyttävän vapaasti.
Don Gusman silmäili häntä tutkivasti, mutta eversti kesti hänen katseensa millään tavoin hämmentymättä. Viimein näytti kaikki epäröiminen haihtuneen ylimyksen mielestä; hän kohotti päänsä ja kumartaen kohteliaasti everstille hän sanoi liikutetulla äänellä:
"Anteeksi, eversti, anteeksi, että olen epäillyt teitä, mutta tähän asti näyttää kaikki oikeuttaneen käytökseni teitä kohtaan. Mutta, taivaan nimessä, jos te todellakin olette vihamieheni, jos teillä on jokin viha sammutettavananne, niin kostakaa minulle, yksin minulle, ja säästäkää veljeäni, jota vastaan teillä ei kaiketi voi olla mitään vastenmielisyyden tunnetta."