"Don Gusman de Ribeyra", tämä sanoi ivallisella äänellä, "te olette vankini."
Tämä mies oli eversti don Bernardo Pedrosa; häntä seurasi lukuisa sotamiesosasto.
XIX.
KERTOMUKSEN LOPPU.
Tällä kohdalla kertomusta don Estevan vaikeni.
"Oh, tuo kaikki on kauheaa!" don Fernando huudahti vihaisella, surkuttelevalla äänellä.
"Siinä ei vielä ole kaikki", don Estevan vastasi.
"Mutta mitä yhteyttä tällä tärisyttävällä kertomuksella on don Pedro de
Lunan kanssa?"
"Olenhan jo alunpitäin huomauttanut, että se on hänen oma historiansa."
"Se on totta, suokaa anteeksi, mutta tämän kamalan kertomuksen hirveäin tapausten valtaamana olen unhottanut kaiken, seuratakseni sen henkilöiden toimintaa. Kaikki tyyni on mennyt niin sekaisin päässäni, että luulin olevani mukana niissä kuvaamattomissa kohtauksissa, jotka huimaavaa vauhtia kulkivat ohitseni, muistamatta että eräs päähenkilöistä on aivan lähellämme. Mutta kuinka voitte näin hyvin tietää tämän murhenäytelmän kaikki yksityiskohdat?"