"Ah!" haciendero sanoi, tyytymättömänä tähän vastaukseen, "sepä oli ikävää; ainakin tyhjennätte kaiketi tämän pulque-sarven terveydekseni?"
"Olen todellakin pahoillani täytyessäni kieltäytyä, mutta se on minulle mahdotonta", hän vastasi kumartaen.
Tämä uudistettu kielto teki, huolimatta ukon näennäisesti hyväntahtoisesta vieraanvaraisuudesta, äkisti hänen ja hänen vieraidensa välit kylmiksi. Amerikalaiset Uudessa Espanjassa ovat siinä suhteessa arabialaisten kaltaisia, etteivät he koskaan syö ja juo muiden kuin ystäviensä kanssa.
Don Pedron aivojen läpi lensi epämääräinen epäluulo, ja hän heitti tutkivan katseen ukkoon, mutta mikään isännän hymyilevissä piirteissä ei näyttänyt vahvistavan hänen epäluuloansa.
Ateria jatkui hiljaisuuden vallitessa.
Sen päätyttyä doña Hermosa kysyi, sitten kun hän oli kiittänyt Tiikerikissaa tämän ylevämielisestä vieraanvaraisuudesta, eikö hän ennen lähtöä saisi tavata metsästäjää, joka edellisenä iltana oli tehnyt hänelle niin suuren palveluksen.
"Hän on poissa nyt juuri, señorita", ukko vastasi hymyillen, "poissa teidän palveluksessanne, mutta luulen, että hän pian tulee takaisin."
Nuori tyttö aikoi juuri pyytää selitystä näihin sanoihin, kun joku kaukaisen ukkosen kaltainen jyminä kuului metsästä ja lisääntyi joka hetki.
"Niinkuin juuri arvelinkin, señorita", Tiikerikissa sanoi, "se henkilö, jota haluatte nähdä, on tulossa. Muutaman minuutin kuluttua hän on täällä. Kuulemanne jymy aiheutuu hänen tuomiensa hevosten nelistämisestä."