"Vielä hetkinen. Vastaatko sinä toverini turvallisuudesta? Tiedän, että voin luottaa sanaasi."
"Vannon sinulle, että pidän häntä ystävänäni, niin kauan kuin hän on seurassani, ja että löydät hänet terveenä leiripaikalta."
"Hyvä on! Näkemiin, Estevan, rauhoita don Pedroa ja sano hänelle, millä ehdoilla hänen tyttärensä on jätetty minulle."
"Minä kyllä sanon sen hänelle", sanoi Tiikerikissa hymyillen omituisesti.
Don Estevan ja don Fernando syleilivät toisiaan, jonka jälkeen metsästäjä läksi nopeasti astumaan luolaan, Tiikerikissan, hänen neljän seuralaisensa ja majordomon lähtiessä tasangolle päin.
Päästyään ensimmäisten puiden luo pysähtyi Tiikerikissa hetkeksi ja kääntyi luolaan päin, johon don Fernando juuri meni.
"Ah!" mutisi hän hymyillen pahaenteisesti, hykertäen käsiään, "tällä kertaa luullakseni voin sentään olla varma kostostani."
Hän jatkoi matkaansa ja katosi puiden sekaan.