— Tuokaa pullo viiniä!

Kaupanpäättäjäisiksi kilistettiin, ja mies lähti kevein askelin tiehensä.

Julienille ei puhuttu tästä käynnistä mitään. Naimasopimus kirjoitettiin kaikessa hiljaisuudessa, ja kun kuulutus oli tapahtunut, vietettiin häät eräänä maanantaiaamuna. Muuan naapurinnainen kantoi lapsen kirkkoon nuoren pariskunnan perässä, ikäänkuin varmana takeena luvatusta omaisuudesta. Eikä tästä asiasta kukaan sillä paikkakunnalla ollut ihmeissään. Päinvastoin kadehdittiin Désiré Lecoq'ia. Hän oli onnenkantamoinen, arvelivat ihmiset, huulillaan viekas hymy, jossa ei piillyt vähääkään ilkeyttä.

Julien nosti tapahtuman johdosta hirveän melun, joka lyhensi hänen appivanhempiensa oloa Peuples'issa. Jeannessa ei heidän lähtönsä synnyttänyt kovin syvää surua, sillä Paulista oli hän nyt saanut tyhjentymättömän onnen lähteen.

IX.

Kun Jeanne oli täydellisesti toipunut lapsivuoteestaan, päätettiin käydä vastavierailulla Fourville'n perheessä ja myöskin esitellä itsensä markiisi Coutelier'lle.

Julien oli eräästä huutokaupasta ostanut uudet yhden hevosen vedettävät vaunut, voidakseen ajella kahdesti kuukaudessa. Ne valjastettiin nyt eräänä kirkkaana syyskuun päivänä ja, kun oli ajettu kaksi tuntia Normandien lakeuksien poikki, saavuttiin pieneen alhoon, jonka molemmilla puolilla kasvoi metsää. Pian muuttuivat sitten kylvömaat tasangoiksi, ne taas rämeeksi, joka kasvoi korkeata, siihen vuoden aikaan kuivaa ruohoa, jonka keltaisten nauhain kaltaiset pitkät lehdet kahisivat tuulessa.

Yht'äkkiä teki alho jyrkän käänteen ja eteen ilmestyi Vrillette'n hovi, takanaan metsäinen rinne ja toisella puolellaan iso lampi, jonka vesirajasta rakennuksen seinä yleni ja jota etupuolelta rajoitti korkea, laakson toiselle rinteelle kapuava kuusikko.

Oli ajettava vanhan nostosillan yli ja kuljettava sisään Ludvig XIII ajan malliin tehdyn avaran portaikon kautta päästäkseen hovin etupihaan, komean päärakennuksen eteen, joka oli samalta aikakaudelta kuin portaikkokin. Sen ikkunakehykset olivat tiilestä ja sen molemmissa päissä kohosi liuskakivillä katetut tornit.

Julien selitti Jeannelle rakennuksen kaikki eri osat kuin asiaan hyvin perehtynyt talossakävijä ainakin. Hän käyttäytyi aivan kuin olisi ollut talon isäntä ja puhui ihastuneena sen kauneuksista.