Täytyi siis seisahtua ja Denis juoksi hakemaan koiraa Rosalien pidellessä sillä aikaa ohjaksia.
Vihdoin palasi Denis, kantaen sylissään tuota isoa, muodotonta, paikoitellen jo karvatonta koiraa, joka sijoitettiin molempien naisten hameiden väliin.
XIII.
Kahden tunnin kuluttua pysähtyivät rattaat pienen, tiilistä rakennetun talon eteen, joka seisoi vaivaisia päärynäpuita kasvavan puistikon keskellä ihan maantien varrella. Neljä huvimajaa, joiden säleitä pitkin kasvoi vuohenkuusamia, oli tuon puutarhan neljän nurkan rajapyykkinä ja keskus siinä oli jaettu pieniin neliön muotoisiin vihannessarkoihin, joita toisistaan eroittivat kapeat, hedelmäpuitten reunustamat polut. Hyvin korkea lehtiaita ympäröi joka taholta tämän maatilan, jonka naapuritalosta eroitti pelto. Sadan askeleen päässä oli maantien varrella sepän paja. Kaikki muut lähimmät naapurit asuivat noin kilometrin päässä.
Tilan ympärillä levisi Caux-seudun lakeus; siellä näkyi tiheässä talonpoikaistaloja isojen, neljään kaksoisriviin istutettujen puitten peitossa, jotka ympäröivät talojen omenatarhoja.
Heti perille saavuttua halusi Jeanne levätä, mutta Rosalie ei sitä hänelle sallinut peläten hänen jälleen rupeavan turhia mietiskelemään.
Godervillen puuseppä oli jo tullut auttamaan talon kuntoon panemisessa, ja kohta ryhdyttiinkin järjestämään jo paikalle saapuneita huonekaluja, odotettaessa viimeistä kuormaa, joka ei enää voinut kauan viipyä. Siinä oli melkoinen työ, joka kysyi pitkiä tuumailuja ja laajoja keskusteluja.
Tunnin kuluttua ilmestyivät sitten vankkurit portille ja kuorma oli purettava sateessa.
Illan tullen oli talo kauheassa epäjärjestyksessä, täynnä sinne tänne sullottuja tavaroita. Ja kovin uupuneena nukkui Jeanne heti, kun oli päässyt vuoteeseen.
Seuraavina päivinä ei hänellä ollut aikaa sureksia, siihen määrin rasittivat häntä talon toimet. Jopa häntä pian alkoi huvittaakin uuden asunnon järjestäminen hänen ajatellessaan, että hänen poikansa tulisi sinne. Hänen entisen huoneensa verhot ripustettiin ruokasaliin, joka samalla myöskin oli vierashuone. Ja erityisen huolellisesti järjesti hän alakerroksen toisen huoneen, jota hän ajatuksissaan nimitti "Paulet'n huoneeksi." Toisen varasi hän itselleen, ja Rosalien oli määrä asua ylhäällä ullakkohuoneessa.