Madeleine vastasi kylmällä ja loukkaantuneella äänellä:
"Sinun leikinlaskusi on enemmän kuin sopimatonta, ja minä pyydän sinua lopettamaan sen. Olet jatkanut sitä jo aivan liian kauan."
Du Roy aikoi antaa ivallisen vastauksen, mutta samassa hänelle tuotiin
sähke, jossa olivat vain seuraavat allekirjoitusta puuttuvat sanat:
"Olin suunniltani. Antakaa anteeksi ja tulkaa huomenna kello neljä Parc
Monceauhon."
Du Roy ymmärsi, ja mieli äkkiä iloisena hän sanoi vaimolleen pannen paperin taskuunsa:
"En sano niin enää, rakkaani. Se on tyhmää. Myönnän sen."
Ja hän alkoi syödä.
Syödessään hän koko ajan muisteli sähkeen sanoja: "Olin suunniltani.
Antakaa anteeksi ja tulkaa huomenna kello neljä Parc Monceauhon." Rouva
Walter siis taipui. Sähke merkitsi: "Minä antaudun, olen teidän, missä
ja milloin vain haluatte."
Georges purskahti nauruun. Madeleine kysyi:
"Mikä nyt naurattaa?"
"Ei mikään erikoinen. Ajattelen vain erästä pappia, jonka äskettäin tapasin ja joka nyt lienee sangen ällistyneen näköinen."