"Joko nyt?" hän sanoi ja jatkoi sitten: "Tämä ei ole mikään moite, vaan vain pieni vaatimaton kysymys."

Duroy alkoi änkyttää: "Oh, hyvä rouva, en olisi tahtonut tulla, mutta miehenne, jonka tapasin tuolla kadulla, pakotti minut. Olen niin hämilläni, etten edes uskalla sanoa, mikä asia minut on tänne tuonut."

Rouva osoitti tuolia: "Istukaahan kuitenkin ja kertokaa."

Hän piti parin sormen välissä kynää, jolla hän näppärästi leikitteli. Hänen edessään pöydällä oli iso paperiarkki, jonka hän oli ennättänyt täyttää puoliväliin, ennen kuin nuoren miehen tulo keskeytti hänet.

Hän näytti olevan tottunut kirjoituspöydän ääressä istumiseen. Huomasi selvästi, että se kuului hänen jokapäiväisiin toimiinsa ja että hän puuhaili miehensä työhuoneessa yhtä vaivattomasti kuin omassa salongissaan. Hänen aamunutustaan tuntui kevyt hajuveden lemu, äsken suoritetun aamupesun tuoksu. Ja Duroy koetti aavistaa ja oli puvun alta näkevinään nuoren valkoisen ruumiin, joka oli lämpimänä ja hienona miellyttävästi kiedottu pehmeään kankaaseen.

Duroy sammalsi epäröiden: "Niin, tuota… en oikein uskalla… Asia on siten, että tein eilen työtä myöhäiseen iltaan ja aloitin taas tänä aamuna varhain… saadakseni valmiiksi sen Algeriaa koskevan artikkelin, jota herra Walter on minulta pyytänyt… Mutta minun on mahdotonta saada mitään kokoon… olen repinyt kaikki konseptini… En ole tottunut sellaiseen työhön… ja lähdin tänne pyytämään Forestier’ltä apua… vain tämän kerran…"

Rouva keskeytti hänet sydämellisesti nauraen, onnellisena, iloisena, mairiteltuna: "Ja hän pyysi teitä tulemaan minun luokseni. Siinä hän teki oikein kiltisti…"

"Aivan niin. Hän sanoi, että te osaatte selvittää tämän asian paremmin kuin hän… Mutta minä en oikein uskaltanut, en halunnut. Te ymmärrätte?"

Rouva nousi. "Tästä tulee ihastuttava yhteistyö. Olen kovin innostunut aatteeseenne. Kas niin, istukaa tähän minun paikalleni, sillä minun käsialani tunnetaan lehdessä. Ja sitten laadimme yhdessä kirjoituksen, kerrankin sellaisen, joka menee yleisöön."

Duroy istuutui, tarttui kynään, otti paperiarkin eteensä ja odotti.