Aina nopeana päätöksissänsä käski rva Caravan tyttärensä mennä ylös ja tuoda sieltä pari kynttilää. Muut odottivat häntä pilkkosen pimeässä.

Tyttösen askelet kuuluivat selvästi, kun hän nousi ylös rappusia. Sitten seurasi muutamien silmänräpäysten vaitiolo, jonka jälkeen hän kuulusti nopeasti juoksevan jälleen alas. Äkkiä tempasi hän auki salin oven ja vielä enemmän peljästyneenä kuin edellisen päivän tapahtumaa kertoessansa, sopersi hän hengästyneellä äänellä:

"Isä, isä, ... mummo pukee juuri yllensä!"

Caravan hypähti ylös niin äkkiä, että tuoli lensi kumoon.

"Mitä sanot?" änkytti hän: "mitä sinä nyt höperöit?"

Liikutuksen tukahduttamalla äänellä selitti tyttö:

"Mum ... mum ... mummo pukee juuri yllensä ja tulee kohta alas!"

Caravan syöksi ylös rappusia kuin hurja ... ja hänen jäljessänsä riensi rouva vallan säikähtyneenä.

Mutta ullakkokamarin ovelle tultua valtasi hra Caravanin sellainen pelko, ettei hän uskaltanut avata ovea, vaan jäi ulkopuolelle kuuntelemaan. Mikä näky voisikaan hänelle ilmestyä? Rva Caravan osoittautui rohkeammaksi: hän väänsi avainta ja astui sisään.

Huone oli entistänsä pimeämpi ja keskellä lattiaa liikkui pitkä, laiha haamu: mummo oli todellakin jalkeilla! Herätessään kuolemantapaisesta horrostilastansa oli hän jo ennen kuin ehti tulla täyteen tajuunsakaan, kääntynyt kyljellensä ja lynkämyksiltänsä puhaltanut sammuksiin kolme niistä kynttilöistä, jotka paloivat yöpöydällä. Kun hän sitten vähitellen tunsi voimiensa palaavan jälleen, kömpi hän ylös ja alkoi etsiä pitovaatteitansa. Aluksi joutui mummoparka vallan ymmälle huomatessansa, että lipasto oli hävinnyt. Mutta sitten oli hän alkanut tutkiskella sen sijalle ilmestynyttä suurta kirstua ja löysikin sen pohjalta vähitellen kaikki tavaransa. Niin alkoi hän pukeutua kaikessa rauhassa. Kaadettuansa pois veden yöpöydällä olevalta lautaselta, asetti hän puksipuun oksan paikoilleen kuvastimen taa ja järjesti kynttilät niinkuin ne tavallisesti seisoivat. Tämän tehtyänsä aikoi hän juuri lähteä alas, kun hra Caravan ja hänen vaimonsa astuivat sisään.