Chenet ja Braux tulivat erottamaan heitä. Jälkimäinen tarttui parempaa puoliskoansa hartioista kiinni ja lykkäsi ulos hänet huutaen jälkeen:
"Kas niin, mene tiehesi, luntti, sinä rähiset aivan liiaksi!"
Itse seurasi hra Braux vaimonsa jäljessä. Vielä kadullakin kuuluivat he riitelevän poistuessansa.
Chenet hyvästeli myöskin talonväkeä.
Ja pian olivat hra ja rva Caravan taas kahdenkesken.
Silloin heittäytyi hra Caravan nojatuoliin ja kylmä hiki ohimoillansa mutisi hän:
"Mitä on minun nyt virastonpäällikölleni sanottava?"
[NEITSYT BLANCHETTE JA HÄNEN POIKANSA.]
Kello oli juuri lyönyt 12 päivällä. Koulun ovi lensi auki ja pojat syöksivät ulos tyrkkien toisiansa, että pikemmin pihalle pääsisivät. Mutta sen sijaan, että olisivat hajautuneet ja rientäneet heti kotiansa päivällisille, kuten tavallisesti tekivät, pysähtyivät he pihalle ja yhtyivät ryhmiin kuiskaillen keskenänsä.