Vapaaksi päästyänsä juoksi poikanen häntä vastaan kysyen:
"Ettekö te tahtoisi ruveta isäkseni!"
Kysymystä seurasi täydellinen hiljaisuus. Äänetönnä seisoi Blanchette häpeissään seinää vastaan nojautuneena ja molemmat kädet sydämellänsä. Huomattuansa, ettei kukaan vastannut hänen kysymykseensä, sanoi Simon:
"Ellette te tahdo ruveta isäkseni, menen minä uudelleen joelle ja hukuttaudun."
Työmies otti asian leikin kannalta ja vastasi nauraen:
"Tietysti tahdon minä olla isäsi!"
"Mikäs sinun nimesi on?" kysyi Simon, "se täytyy minun tietää voidakseni sanoa pojille, mikä isäni nimi on?"
"Filip", vastasi mies.
Simon vaikeni hetkeksi ikäänkuin olisi hän tahtonut painaa tämän tarkasti mieleensä. Sitten ojensi hän kätensä uutta isäänsä kohti ja sanoi:
"No, Filip, sinä olet siis isäni, sinä."