— Sanohan, Untuva… — kysyi Marc-setä. — Etkö luule, että asiain nykyisillään ollessa minun vähäpätöisyyteni elämä tulee muodostumaan ylen ihanaksi tässä talossa?…
— Asiain nykyisillään ollessa?…
— Sanoithan äitisi olevan raivoissaan minulle…
— Oi!… Se on selvä!…
— No, kyllä hän siinä tapauksessa tulee kohtelemaan minua sangen yliolkaisesti…
— Päinvastoin!…
— Varmasti!… Ei hän ole muutenkaan häikäillyt minua… Ja nyt ovat vaalitkin ovella…
— Niin… Mutta älä unohda kolikoitasi!…
— Mitä sanot?…
— Vain sen, että vaikkakaan hän ei pidä sinun vaalihommistasi, niin on hän kuitenkin hurmaantunut sinun kolikkoihisi… Hän osaa panna arvoa rahalle, kuten tiedät…