— Minäkö?…
— Sinä juuri… sillä siitä alkaen kuin ihmiset saivat kuulla sinun perinnöstäsi… alkoi sellainen huhu liikkua, että minä muka olisin hyvin rikas… että sinä antaisit minulle myötäjäiset… ja testamenttaisit minulle kaiken omaisuutesi…
— Se onkin totta!…
— Entä sinun lapsesi?…
— Minun lapseni!?… Eihän minulla ole lapsia?…
— Ei vielä… Mutta kunhan sinä menet naimisiin…
— Minä en mene naimisiin, oma Untuvani… Pelkäisin saavani sellaisen vaimon kuin…
Hän oli sanomaisillaan "kuin äitisi", mutta pysähtyi jatkaen:
— … kuin moni tutuistani on saanut… Ei… Minä olen varovainen ja jään vanhaksipojaksi…
— Oi!… Kuinka hauskaa!… Siinä tapauksessa, jos sinä vain sallit…