— Tiedäthän hänen piiloutuvan tänä iltana… — sanoi markiisi. — Mitä sinä hänestä tahdot?…
— Näyttäisin hänelle pukuni… Hän on nähnyt sen vain päivänvalossa… ja se kaunistaa minua vielä enemmän näin iltasella…
— Voithan näyttää sen hänelle joskus toiste… Tänään hän on hyvin kärttyinen…
Ja hän lisäsi nauraen:
— Tuntuu siltä kuin kaikki ihmiset olisivat tänään hermostuneita…
— Se on totta… — sanoi Coryse. — Huomasin päivällistä syödessä, ettei hän ollut oikein hyvällä tuulella… Mistä luulet sen johtuvan?…
— Hänellä on niin paha luonteenlaatu… selitti markiisi…
— Voi!… puolusti Untuva häntä innokkaasti. — Ei ikinä!…
Sitten hän palasi alkuperäiseen aikeeseensa:
— Menen vielä häntä etsimään…