Niin, vuosituhansien perästä tullaan höyryn siivillä halki ilmojen, valtameren poikki! Amerikan nuoret asukkaat tulevat vierailemaan vanhaan Europpaan. He tulevat katsomaan muistomerkkejä ja häviäviä kaupunkeja, aivan kuten me meidän aikanamme vaellamme Etelä-Aasian lahoavien ihanuuksien luo.
Vuosituhansien perästä he tulevat.
Thames joki, Tonava ja Rein virtaavat vielä; Montblanc kohottaa yhä lumista huippuaan, revontulet valaisevat pohjolan maita, mutta sukupolvi sukupolven perästä on maatunut maaksi, joukottain hetken mahtavia on vaipunut unhoon, kaikki he nukkuvat kummussa, joka sijaitsee varakkaan jauhokauppiaan maalla ja jolle hän veistää penkkinsä istuutuakseen siitä katselemaan aavaa, aaltoilevaa viljavainioaan.
"Europpaan!" lausuu Amerikan nuori suku — "isien maahan, muistojen ja fantasian ihanaan maahan, Europpaan!"
Ilmalaiva tulee; se on täpösen täynnä matkustajia, sillä kulku on nopeampi kuin meritse; sähkömagneetinen lanka valtameren pohjalla on jo sähköittänyt miten suuri ilmakaravaani on. Jo näkyy Europpa, Irlannin rannat näkyvät, mutta matkustajat nukkuvat vielä; he ovat herätettävät vasta kuin Englanti tulee; siellä he haluavat astua maihin, Shakespearen maahan, kuten hengen lasten on tapana sanoa; sillä muut sanovat sitä politikan maaksi, koneitten maaksi.
Täällä viivytään kokonainen päivä, niin paljon aikaa uhraa kiireen sukukunta suurelle Englannille ja Skotlannille.
Kanalin tunnelin alatse käy matka Ranskaan, Kaarle Suuren ja Napoleonin maahan. Molièreä mainitaan, oppineet puhuvat klassillisesta ja romantisesta koulusta kaukaisessa menneisyydessä, ja juhlitaan sankarien, runoilijain ja tiedemiesten kunniaksi, joitten nimiä ei meidän aika tunne, mutta jotka ovat syntyneet Parisissa, Europan kraaterin partaalla.
Ilmalaiva lentää yli maan, josta Kolumbus läksi, jossa Cortez syntyi ja missä Calderón lauloi draamoja aaltoilevalla runomitalla; kauniit, mustasilmäiset naiset elävät yhä kukoistavissa laaksoissa ja vanhoissa lauluissa mainitaan Cid ja Alhambra.
Halki ilman, poikki meren Italiaan, sinne missä ikuinen Rooma oli; kaupunki on hajoitettu maan tasalle, kampanja on erämaana; Pietarinkirkosta näytetään yksinäistä muurinjäännöstä, mutta senkin todenperäisyyttä epäillään.
Kreikkaan mennään, yksi yö nukutaan rikkaassa hotellissa korkealla Olympon harjalla; onhan sitte oltu sielläkin! Tie käy Bosporin kautta, muutama tunti lepäillään siellä missä Bysantti oli; köyhät kalastajat ripustavat verkkojaan sinne missä tarina tietää haaremin puutarhojen olleen turkkilaisten aikoina.