Hooker seurasi silmillään hänen kätensä viittausta.
"Jotakin sinistä", sanoi hän.
He olivat huomanneet sen noustuaan pienelle kummulle. Vähitellen saattoi erottaa mitä se oli.
He läksivät kiivaasti astumaan sitä kohden, kunnes näkivät sen kokonaan. Evansin käsi puristi suonenvedontapaisesti työasetta, joka hänellä oli muassaan.
Heidän näkemänsä esine oli kiinalainen mies, joka makasi suullaan maassa. Hän oli kuollut, siitä ei voinut erehtyä.
Miehet vetäytyivät lähemmäksi toisiaan ja tuijottivat tuota kammottavaa, elotonta ruumista. Se virui aukealla paikalla puiden välissä. Läheisyydessä oli kiinalaismallinen lapio ja edempänä hajoitettu kiviröykkiö aivan äskettäin kaivetun kuopan vieressä.
"Täällä on jo käyty ennen meitä", sanoi Hooker epävarmalla äänellä.
Evans rupesi yhtäkkiä hirveästi kiroilemaan ja polki hurjasti jalkaansa. Hooker kalpeni, mutta ei virkkanut mitään. Hän lähestyi ruumista. Hän näki, että sen kaula oli paksu ja punainen, kädet ja ranteet turvoksissa.
"Pyh!" sanoi hän, kääntyi äkkiä ja meni kuopan luo. Häneltä pääsi hämmästyksen huudahdus. Hän kutsui Evansia, joka asteli verkalleen häntä kohden.
"Narri hoi, kaikki on reilassa! Kulta on täällä vielä."