Mainittu pelko kenties vaikutti haitallisesti hänen peliinsä. Ainakaan hän ei toisen puolen ajan kuluessa tehnyt mitään, mikä olisi häntä itseänsä tyydyttänyt. Cecily leijaili hänen yllään ja ympärillään, ja kymmenen minuutin kuluessa oli hänen puolueensa voittanut kaksi jälelläolevaa maalia. Tulos siis oli viisi yhtä vastaan, ja viisi maalia on Matching's Easyn pelisääntöjen mukaan "game".
Aivan lyhyen loman jälkeen tämä väsymätön väki alkoi uudelleen. Mr Direck pujahti tiehensä ja palasi puettuna valkoiseen silkkipaitaan ja vyön kannattamiin tennishousuihin, Tällä kertaa hän ja Cecily olivat samalla puolella, Cecily-Teddy yhdistelmä oli rikottu, ja hänen näytti pitävän asettua pelottavan Teddyn sijaan vasemmalle siivelle.
Tällä kertaa puolueet olivat paremmin valikoidut ja pelasivat pitkän, sitkeän ja tasaisen pelin. Yksi yhtä, yksi kahta, yksi kolmea (puoli aikaa) kaksi kolmea, kolme kolmea, neljä kolmea, neljä neljää vastaan…
Tähän mentäessä mr Direck alkoi täysin tajuta kysymyksessä olevan urheilulajin yksinkertaista strategiaa. Hän alkoi myöskin tajuta sitä tosiasiaa, että Cecily oli vikkelin, reippain ja väsymättömin pelaaja koko kentällä. Mr Direck teki vartiopalvelusta ja toimitti palloa hänelle. Hän kehitteli hiljaista yhteisymmärrystä heidän välilleen. Suojelemisajatukset olivat haihtuneet kuin tuhka tuuleen. Teddy, toinen moottorineideistä ja Raeburn apunaan, taisteli huomattavalla taidolla ja menestyksellä heitä vastaan, Teddy oli notkea kuin kissa. "Neljä kolmea vastaan" tuntui jo voiton enteeltä, mutta kohta Teddy, pitkä hindulainen ja mrs Teddy tasoittivat pelin. He olivat vähällä saada heti senjälkeen uuden maalin ja siis voittamaisillaan, mutta mr Manning pelasti tilanteen lähettämällä pallon mr Direckille pelottavalla vinoiskulla. Mr Direck kuljetti pallon Raeburnin luo, väistyi äkkiä ja toimitti sen Cecilylle. Vasemmalla oli vilkas ottelu; mr Raeburn löi pallon ulos, toinen nuorista Britlingeistä saattoi sen sisään; hyökkääjät menettivät sen ja säärivarusteinen rouva sai sen huostaansa. Jälleen hyökkääjille Nyt sen täytyy tapahtua!
Vasemmalla oli Cecily vielä kerran päässyt mr Raeburnin ohi. Teddy, joka huomasi tilanteen vakavuuden, peräytyi voidakseen ryhtyä vastahyökkäykseen.
Mr Direck avusti tyynesti ja tarkkaavaisesti. "Keskelle!" huusi mr
Britling. "Keskelle!"
"Mr Direck!" kuului Cecilyn luottava ääni. (Sellaiset silmänräpäykset luovat sankareita.) Pallo lensi hyökkäävän Teddyn ohi. Käyttäen Britlingin vanhimmalta pojalta vast'ikään oppimaansa temppua mr Direck pysähdytti sen jalallaan. Hän ei hidastellut eikä liikoja kiirehtinyt. Hän oli puoliympyrän sisäpuolellapa maalin edessä olivat esteenä vain viittanainen ja mr Lawrence Carmine. Hän oli ampuvinaan mr Carminen vasemmalta puolelta, mutta iskikin sen nopeasti ja jäntevästi hänen oikealle puolelleen.
Se onnistui! Mr Carminen keppi ja jalat olivat kyynärän päässä pallosta.
Tätä hurjan voitonriemun silmänräpäystä seurasi jähmetyttävä kauhistus. Kaikkeahan ei voi nähdä. Hänen katseensa seurasi pallon kulku-uraa…
Suoraan sen suunnassa olivat lapsenvaunut. Ikäänkuin ihmeen kautta pallo väisti jalonenäisen tädin jalkoja, iski lapsenvaunujen pyörään ja singahti siitä hyrränä kukkalavan laitaan.