Oli selvää, että hän pelkäsi pahinta…

Illallisen aikaan oli Billy ainoana keskusteluaiheena, ja osanottoa oli ilmassa. Väitettä, jonka mukaan hän ylipäänsä oli osoittanut verraten villiä! luonnetta, vastusti hra Heinrich, joka väitti jonkinlaisen äkillisyyden olleen Billyn ainoan vian ja kertoi juttuja, melkeinpä pyhiä legendoja, pikku olennon hellimmistä, jalommista ominaisuuksissa. "Kun minä ruokin sitä, se aina kiittää", sanoi hra Heinrich. "Se ei koskaan jätä kiittämättä." Sitten hänen ajatuksensa saivat synkempää väriä. "Kun kiersin luuvaa, niin pensaikosta tirkisteli kissa", sanoi hän. "Minä en pidä kissoista."

Mr Lawrence Carmine, joka oli tullut käymään talossa, muisti äkkiä "Mistelinoksan", jylhän, vanhan balladin, josta hän ilmehikkäästi lausueli pitkiä katkelmia. Siinä kerrotaan kauniista tytöstä, joka jouluna, piilosilla oltaessa, unohtui isoon arkkuun ja löydettiin vasta vuosien kuluttua kuivuneena hahmona. Se vaikutti mitä valtavimmin hra Heinrichin mielikuvitukseen. "Tutkikaamme nyt", sanoi hän, "talon kaikki laatikot, kaapit ja arkut. Pannaan niihin merkki sitä mukaa kun saadaan tutkituksi…"

Kun mr Britling sinä iltana meni makuulle sitä ennen juteltuaan kauan Carminen kanssa Brahma Samaj'sta ja intialaisen ajattelun nykyaikaisesta kehityksestä yleensä, ei oravaa ollut vielä löytynyt.

Etevä nykyaikainen ajattelijamme riisuutui hiljakseen, puhalsi kynttilän sammuksiin ja meni sänkyyn. Yhä vielä syvästi mietiskellen Tagore'n jumalaa, hän tapansa mukaan pisti oikean kätensä tyynyn alle ja tapasi jotakin pehmeätä, lämmintä ja liikkuvaa. Vapisten hän ponnahti vuoteesta, sytytti kynttilän ja kohotti varovasti tyynyä.

Siellä oli kaivattu Billy, joka näytti pörhöiseltä ja kiukkuiselta.

Muutamia silmänräpäyksiä kestäneen vilkkaan taistelun jälkeen Billy joutui vangiksi. Se pakisi vihaisesti ja puri mr Britlingiä kaksi kertaa. Sitten lähti mr Britling käytävään, kädessänsä äksy karvakäärö, ja haparoi pimeässä hra Heinrichin ovelle, Hän avasi sen hiljaa.

Peljästynyt valkea haamu nousi äkkiä istumaan sängyssään.

"Billy", sanoi mr Britling selitykseksi, laski saaliinsa lattialle ja sulki oven tahtomatta olla liikuttavan jälleennäkemisen todistajana.

3.