Aamiaisella hän puhui politiikasta. "Minä olen ehdoton sodan vastustaja", sanoi hän.
"Minä vastustan sodankäyntiä yleensä."
"Miksi sitten lähdette?" kysyi mrs Britling. "Jääkää tänne meidän luoksemme. Me pidämme teistä kaikin. Jääkää tänne ja jättäkää lähtökäskyt huomioonottamatta."
"Mutta silloinhan menetän isänmaani. Menetän paperini. Joudun hylkiöksi. Minun täytyy lähteä."
"Minun mielestäni on miehen oltava isänmaalleen uskollinen", arveli mr Britling.
"Jos maailmassa olisi yksi ainoa kieli, niin tällaista ei sattuisi", selitti hra Heinrich. "Ei olisi englantilaisia, ei saksalaisia eikä venäläisiä."
"Vaan pelkkiä esperantolaisia", virkkoi Teddy.
"Tai idolaisia", sanoi hra Heinrich. "En ole varma kumpiako. Eräissä suhteissa ido on melkoista parempi."
"Ehkäpä on asia ratkaistava idon ja esperanton välisellä sodalla", arveli Teddy.
"Kenen kanssa me pelaamme skatia, kun te olette poissa?" kysyi mrs
Britling.