Portaiden puolivälissä oli eversti Adye, Kempin lähettämän kirjeen saaja, Burdockin poliisipäällikkö. Hän katseli hämmästyneenä Kempin äkillistä ilmestymistä, jota seurasi tyhjän vaatekappaleen omituinen lentäminen ilmassa. Hän näki Kempin paiskautuvan maahan ja ponnistelevan päästäkseen jaloilleen, sitten hoipertelevan, syöksyvän eteenpäin ja kaatuvan taas lattialle kuin nujerretun härän.
Senjälkeen hän itse sai rajun iskun. Tyhjästä! Suunnaton paino, kuten tuntui, karkasi hänen kimppuunsa, ja hän vieri suinpäin alas portaita; jokin kiristi häntä kurkusta, ja polvi työntyi hänen kuvettaan vasten. Näkymätön jalka polki häntä selkään, aavemainen sipsutus kuului menevän portaita alaspäin, ja hän kuuli kahden poliisin käytävässä huutavan ja juoksevan ja talon ulko-oven kovasti paukahtavan.
Hän kierähti ympäri ja nousi istumaan ja tuijottamaan. Hän näki Kempin hoipertelevan alas portaita pölyisenä ja vaatteet epäjärjestyksessä, toinen puoli kasvoja valkeina iskuista, huuli vertavuotavana ja käsivarrella vaalea aamupuku ynnä muutamia muita vaatekappaleita.
"Voi taivas!" huusi Kemp. "Nyt alkaa kova leikki! Hän on poissa!"
VIIDESKOLMATTA LUKU
Näkymättömän miehen takaa-ajo
Jonkun aikaa Kemp puhui niin sekaisin, ettei osannut Adyelle selittää nopeasti toisiaan seuranneita tapauksia. He seisoivat portaiden siltamalla, Kemp puhellen hätäisesti, Griffinin eriskummaiset vaatekappaleet vielä käsivarrellaan. Mutta pian alkoi Adye hieman käsittää tilannetta.
"Hän on mieletön", sanoi Kemp, "epäinhimillinen. Hän on pelkkää itsekkyyttä. Hän ei ajattele mitään muuta kuin omaa etuaan, omaa turvallisuuttaan. Olen tänä aamuna kuunnellut kerrassaan töykeän itsekästä juttua… Hän on haavoittanut ihmisiä. Hän saa toimeen pakokauhun. Ei mikään voi pysähdyttää häntä. Nyt hän liikkuu ulkona — raivoissaan!"
"Hänet täytyy saada kiinni", sanoi Adye. "Se on varmaa."
"Mutta kuinka?" huusi Kemp ja alkoi äkkiä esittää monenlaisia tuumia. "Teidän täytyy aloittaa heti, panna kaikki soveliaat miehet työhön, estää hänet pääsemästä pois tältä seudulta. Kun hän kerran pääsee pakoon, voi hän kulkea mielensä mukaan pitkin maaseutua, tappaa ja silpoa. Hän haaveilee hirmuhallitusta! Suorastaan hirmuhallitusta. Teidän pitää lähettää vartijoita junille ja maanteille ja laivoille. Sotaväen pitää auttaa. Teidän täytyy sähköttää apua. Ainoa asia, joka voi pidättää häntä täällä, on toivo saada takaisin muutamat muistiinpanokirjat, joita hän pitää arvokkaina. Selitän sen teille! Teillä on poliisiasemalla eräs mies — Marvel."