HÄNEN ARMONSA RUTLANDIN HERTTUA.
"Liittykööt siis kaikki puolueet yhteen tuhotakseen tuon maatamme uhkaavan kavalan sosialismin ja ryhtykööt heti toimenpiteisiin sen paljastamiseksi ja päivänvaloon saattamiseksi. Maamme sopii tosiaankin sanoa nukkuvan tulivuoren kupeella, jonka jo seuraavat vaalit voivat saada purkautumaan, ellei ryhdytä heti vetämään tuota yön painajaista päivän valkeuteen ja pakoteta sitä luopumaan salakavalista yöllisistä tavoistaan."
MR DUDLEY S.A. COSBY Westminster Review'ssa.
"Monet ajattelevat olevan mahdollista käydä voitokasta taistelua pelkän tunnussanan 'Alas sosialismi' nojalla. Minä puolestani en pidä pelkistä kieltolauseista. En taistele mielelläni abstraktista nimeä vastaan. Anti-sosialismi on mielestäni kelvoton puolueohjelmaksi, koska sosialismi merkitsee monia erilaisia asioita. Siinä suhteessa olen samaa mieltä kuin mr Asquith. En tahdo syyttää sosialismia, ennenkuin näen, millaiseksi se hahmoutuu… Sosialismi ei välttämättä merkitse ryöstämistä. Täsmällisesti käytettynä sana tarkoittaa vain valtion ja sen kansalaisten välillä vallitsevan oikean suhteen erikoislaatuista käsittämistä, taipumusta asettaa yleinen omistusoikeus yksityisen sijaan, rajoittaa yksityistoiminnan vapautta yleisen hyödyksi. Mutta onhan olemassa eräitä omaisuuden muotoja, joiden tulee meidän kaikkien mielestä olla yleisiä eikä yksityisiä, ja yksityistoimintaa rajoittavat jo nyt sadat lait. Sosialismi ja individualismi — minua eivät nuo abstraktiset lausumat miellytä. On olemassa vastakkaisia periaatteita, jotka sisältyvät erilaisin määräsuhtein jokaisen sivistyneen yhteisön rakenteeseen. Kysymyksessä on pelkkä aste-ero. Toinen yhteisö on sosialistisempi kuin toinen. Sama yhteisö on toisena aikana sosialistisempi kuin ennen. Meidän maamme on nyt paljoa sosialistisempi kuin viisikymmentä vuotta sitten, ja enimmistä siinä suhteessa tapahtuneista muutoksista ovat vastuussa vanhoilliset."
LORDI MILNER.
ENSIMMÄINEN LUKU
IHMISEN HYVÄ TAHTO
1.
Tämän kirjoittajassa on jo kauan herättänyt mielenkiintoa Ison-Britannian ja Amerikan sosialistinen liike ja kaikki ne monisyiset asiat, jotka kootaan yhteen "sosiaalisten kysymysten" nimellä. Muutamina viimeksikuluneina vuosina hän on itse siihen liittynyt ja tutkinut sosialistista liikettä tarkoin ja välittömästi, on tutustunut moniin liikkeen johtajiin Atlantin kummallakin puolella, kuulunut lukuisiin järjestöihin, ollut mukana kokouksissa ja järjestänyt niitä, kokeillut sosialistisessa politiikassa. Näiden tutkimusten tuloksena ovat eräät varsin täsmälliset sosiaalisen kehityksen suuntaa ja tarpeita koskevat päätelmät, jotka hän nyt julkaisee tässä kirjassa. Hän nimittää itseään sosialistiksi, mutta ei ole suinkaan mikään kiihkomielinen eikä epäkriitillinen aatteenkannattaja. Hänelle sosialismi ilmenee erittäin jalona, mutta erittäin inhimillisenä ja puutteellisena ajatusten ja vaikuttimien järjestelmänä, joka yhä kasvaa ja kehittyy. Hän pitää sen henkeä, sen sisintä ydintä nykyisten inhimillisten olojen toivorikkaimpana asiana, mutta huomaa siihen samoinkuin kaikkeen muuhunkin maalliseen kuuluvan epätarkkuuden ja erehdyksen ominaisuuksia. Sitä rasittaa jalojen suunnitelmien yleinen vitsaus: sen vaikutusta ehkäisee sen kannattajien ja asianajajien riittämätön kyky ja se pintahimmennys, joka nykyisessä ahneuden ja ristiriitojen ilmakehässä välttämättä kohtaa pahimmin kaikkein kirkkaimpia asioita. Näin tunnustettuaan oman ja kumppaniensa erehtyväisyyden ja kelvottomuuden hän siitä huolimatta pysyy sosialistina.
Keskustellessaan sosialismista sangen erilaisten henkilöiden kanssa hän on pakostakin joutunut aika ajoin vastaamaan erittäin yksinkertaiselta näyttävään, mutta todellisuudessa varsin vaikeaan kysymykseen: "Mitä on sosialismi?" Asia on melkein sama kuin jos kysyttäisiin "Mitä on kristillisyys?" tai kehotettaisiin näyttämään ilmakehää. Kysymykseen ei käy tyhjentävästi vastaaminen millään kaavalla tai iskulauseella. Kerran toisensa jälkeen on tämän kirjoittajalta kysytty, onko olemassa kirjaa, jossa esitetään yleistajuista kielipartta käyttäen, suoraan ja peittelemättä, mitä sosialismi on ja mitä se ei ole — ja hänen on ollut aina pakko epäröidä vastatessaan. On olemassa monia tätä asiaa käsitteleviä hyviä kirjoja, selvästi ja sujuvasti kirjoitettuja, mutta yksikään niistä ei tunnu esittävän koko tarinaa sellaisena kuin tämän kirjoittaja sen tuntee, ei yhtäkään, joka ääriviivojen ohella antaisi myöskin asian hengen, vastaisi tärkeimpiin vastaväitteisiin, poistaisi pahimmat väärinkäsitykset, käsittäisi koko alueen, ei yhtäkään kirjaa, jonka voisi antaa tiedonhaluisen nuorukaisen käteen sanoen: "Ota ja lue! Se selvittää sinulle juuri ne tärkeimmät tosiasiat, jotka haluat tietää." Sellainen kirja tulee epäilemättä kirjoitettavaksi. Toistaiseksi on kirjoittaja rohjennut sepittää tämän tilapäisen sijaisteoksen, oman tunnustuksensa siitä, mitä uskoo.[1]