"Niitä", vastasi toinen miettiväisenä pureskellen paahdettua leipää,
"Minulle ei milloinkaan tapahdu mitään", hän tovin kuluttua huomautti, alkaen ajatella ääneensä. "Mikähän siinä on? Muille sattuu kaikenmoista. Esimerkiksi Harveylle. Toissa viikollakin; maanantaina hän löysi kadulta kuusi pennyä, keskiviikkona oli hänen kaikilla kananpojillaan pyörätauti, perjantaina hänen serkkunsa tuli kotiin Australiasta, ja lauvantaina hän katkaisi nilkkansa. Siinä vilinää ja hyörinää! — minuun verraten."
"Minä taitaisin mieluummin olla ilman niin suurta hyörinää", arveli emännöitsijä. "Sellainen ei voi olla teille terveellistä."
"Kaiketi se on vaivaloista. Silti… nähkääs, minulle ei milloinkaan tapahdu mitään. Pikku poikana minulle ei koskaan sattunut tapaturmia, Kasvaneempana en kertaakaan rakastunut. En ole mennyt naimisiin… Miltähän mahtanee tuntua kun ihmiselle tapahtuu jotakin, jotakin todella merkillistä.
"Tuo kämmekkäin kerääjä oli kuollessaan vasta kolmenkymmenenkuuden vanha — kahtakymmentä vuotta nuorempi minua. Ja hän oli nainut kahdesti ja kerran saanut avioeron; neljästi oli hänellä ollut malariakuume, ja kerran hän katkaisi reitensä. Hän tappoi malaijin kerran, ja kerran sai haavan myrkytetystä nuolesta. Ja lopuksi viidakkoiilit hänet tappoivat. Vaivaloista se kaikki tietenkin on ollut, mutta sen on täytynyt olla sangen mieltäkiinnittävää — paitsi ehkä iilit."
"Varmastikaan ei se ollut hänelle hyväksi", virkkoi emännöitsijä lujasti.
"Kenties ei." Wedderburn katsoi kelloaan. "Kaksikymmentäkolme minuuttia yli kahdeksan. Minä lähden neljännestä vailla kahdentoista junassa, joten on kylliksi aikaa. Otan kai alpakkanuttuni — se on kyllin lämmin — ja harmaan huopahattuni ja ruskeat kenkäni. Mitenkähän —"
Hän vilkaisi ikkunasta pilvettömälle taivaalle ja päiväpaisteiseen puutarhaan, ja sitte hermostuneesti serkkunsa kasvoihin.
"Luullakseni on teidän parasta ottaa sateenvarjo, jos Lontooseen lähdette", tämä sanoi äänellä, jota ei käynyt vastustaminen. "Tämän ja aseman välillä voi paljon muuttua."
Palatessaan hän oli lievän kiihtymyksen vallassa. Hän oli tehnyt ostoksen. Harvoin hän sai tehdyksi päätöksensä kyllin nopeasti, saadakseen ostetuksi, mutta tällä kertaa hän oli sen tehnyt.