"Minun mielestäni teidän korkeutenne pitäisi odottaa siksi, kunnes kertomus on lopussa, ennen kuin lausutte tuomionne."
Hän katsoi minuun terävästi ja kysyi:
"Miksi sanotte niin? Eikö prinssi ole kaiken tämän jälkeen hullu? Kenties hän ja te, jotka kumpikin näytätte olevan niin yksinkertaisia, leikitte jotakin suurta ja salaista peliä, kuten olen kuullut järjettömien ihmisten menestyksellä tekevän? Vai onko tuolla israelilaisella noidalla joku salaperäinen taito johtaa teitä, sellainen kuin naisella, joka voi särkeä Amonin patsaan hienoksi tomuksi, täytyy olla? Te ette ole tietävinänne siitä, mikä merkitsee, ettette tahdo vastata. Oi, kirjuri Ana, jos se vain olisi vaaratonta, niin luulen, että löytäisin keinon, jolla voisin puristaa teistä esiin totuuden, vaikka teeskentelette olevanne viaton kuin lapsi."
"Teidän korkeuttanne huvittaa uhkailla ja ilman syytä."
"Ei", vastasi hän muuttaen ääntään ja asentoaan, "minä en uhkaile. Se on vain mielettömyyttä, joka on tarttunut minuun Setistä. Ettekö tekin tulisi hulluksi, jos tietäisitte, että toinen nainen kruunattaisiin teidän sijastanne huomenna, koska — koska —" ja hän alkoi itkeä, mikä peloitti minua enemmän kuin kaikki hänen kovat sanansa.
Hän kuivasi äkkiä kyyneleensä ja sanoi:
"Sanokaa herralleni, että minä iloitsen kuullessani, että hän voi hyvin ja lähetän hänelle terveiseni, mutta etten milloinkaan omasta tahdostani halua nähdä hänen eläviä kasvojaan, jollei hän muuta mieltään ja ota omakseen sitä, mikä on hänen omaansa. Sanokaa hänelle, että vaikka hän niin vähän huolehtii minusta, eikä välitä mitään minun tahdostani, minä kuitenkin pidän silmällä hänen hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan parhaani mukaan."
"Hänen turvallisuuttaan, prinsessa! Farao sanoi minulle tuskin tunti sitten, ettei hänellä ole vähääkään pelättävää, niinkuin ei hän pelkääkään mitään."
"Oi, kumpi teistä on tyhmempi", huudahti hän polkien jalkaa, "isäntäkö vaiko renki? Te uskotte, ettei prinssillä ole mitään pelättävää, koska tuo vallananastaja sanoo teille niin, ja hän uskoo sen — koska hän ei pelkää vähääkään. Vähän aikaa hän saa nukkua rauhassa. Mutta odottakoon siksi, kunnes monenlaiset vaivat kohtaavat Egyptiä ja kansa, joka ymmärtää, että jumalat ovat lähettäneet ne tuon pahan virheen tähden, jonka isäni teki kuoleman kuristaessa hänen kurkkuaan ja järkensä hämärtäessä, alkaa kääntää silmänsä laillista kuningasta kohden. Silloin tuo vallananastaja tulee kateelliseksi ja jos hän onnistuu, saa prinssi ikuisesti nukkua rauhassa. Jos hänen kaulansa säilyy, on se vain sen vuoksi, että minä pidätän murhaajan kättä. Hyvästi. En voi puhua enempää, sillä ajatukseni ovat kuin tulessa — ja huomenna hänet olisi kruunattu ja minut hänen rinnallaan", ja hän lähti kuninkaallisempana kuin milloinkaan ennen jättäen minut ihmettelemään, mitä hän tarkoitti puhuessaan Egyptin vaivoista, tai olivatko ne vain sattumalta lausuttuja sanoja.
Myöhemmin Bakenkhonsu ja minä söimme illallista yhdessä Ptahin temppelin virkahuoneessa — häntä nimitettiin ikänsä vuoksi temppelin isäksi — ja silloin kuulin enemmän tuosta asiasta.