Rouva Merapikin sanoi samaa, mutta minä huomasin, että hän aina karttoi Kiitä, jota hän epäili ja pelkäsi.

XV.

KAUHUJEN YÖ.

Sitten tuli rakeita ja muutama kuukausi sen jälkeen heinäsirkkoja, ja Egypti oli täynnä kauhua ja kärsimystä. Me olimme kuulleet, sillä Kiin ja Bakenkhonsun ollessa palatsissa tiesimme kaiken, että hebrealaiset profeetat olivat luvanneet lähettää rakeet, koska farao ei totellut heitä. Sentähden Seti lähetti sanan koko maahan, että egyptiläisten tulisi viedä karjansa suojaan, ne, mitkä heillä vielä oli jäljellä, heti myrskyn tehdessä tuloaan. Mutta farao sai kuulla siitä ja antoi julistaa, ettei sitä saanut tehdä, koska se olisi Egyptin jumalien häpäisemistä. Kuitenkin useat tekivät niin ja he pelastivat karjansa. Oli kummallista katsella tuota jäämuuria, joka ulottui maasta taivaaseen asti ja hävitti kaiken, minkä päälle se putosi. Mahtavat taatelipalmut olivat katkenneet aivan poikki; maa oli myllerretty aivan sekaisin; ihmiset ja eläimet, jotka olivat ulkona, oli lyöty kuoliaiksi tai kokonaan hävitetty.

Seisoin portilla ja katselin. Tuossa, noin kyynärän verran minusta, putosi valkeita rakeita tuhoten kaiken, ja tänne aidan sisäpuolelle ei tullut ainoatakaan. Merapikin katseli sitä ja samassa tuli Kiikin Bakenkhonsun kanssa, joka ei pitkän elämänsä aikana milloinkaan ollut nähnyt tällaista. Mutta Kii katseli enemmän Merapia kuin rakeita, sillä näin hänen yrittävän tunkeutua noilla julmilla silmillään tämän sydämeen asti.

"Rouva", sanoi hän viimein, "pyydän teitä, kertokaa palvelijallenne, miten saatte aikaan tämän?" ja hän osoitti ensin puita ja kukkia aidan sisäpuolella ja sitten tuota hävitystä ulkopuolella.

Luulin ensin, ettei Merapi ollut kuullut häntä rakeitten suhinan tähden, sillä hän kumartui ja avasi pienen sivuportin sakaaliparalle, joka raaputti sen takana. Mutta niin ei ollut, sillä hän kääntyi äkkiä ja sanoi:

"Pyytääkö Kherheb, Egyptin suurin tietäjä, oppimatonta naista opettamaan itselleen ihmeitä? Kii, sitä en voi, koska en tee enkä edes tiedä, miten tämä on tehty."

Bakenkhonsu nauroi ja Kiin hymyily tuli yhä selvemmäksi.

"Niin ei puhuta Goshenissa, rouva", vastasi Kii, "ja hebrealaiset naiset täällä Memphiksessä ovat samaa mieltä. Eivätkä Amonin papit sano sellaista. Nämä selittävät, että te olette taitavampi kuin kaikki muut noidat Niilin varrella. Tämä on todisteena siitä", ja hän osoitti ulkopuolella olevaa hävitystä ja sisäpuolella olevaa rauhaa, lisäten: "Rouva, jos te voitte suojella oman kotinne, miksi ette suojele Egyptin viatonta kansaa?"