"Todellako? Seti, tuoko tämä mies niin tärkeitä tietoja Memphiksestä, että tahdoit häntä niin kiireesti tavata?"
"Kyllä, Userti, ainakin luulen niin. Teillä on kirjoitukset turmeltumattomina, eikö olekin, Ana?"
"Aivan hyvässä kunnossa, teidän korkeutenne", vastasin, vaikka en tiennyt, mistä kirjoituksista hän puhui, kenties tarkoitti hän kertomusteni käsikirjoituksia.
"Silloin, herrani, jätän sinut keskustelemaan Anan kanssa Memphiksen kuulumisista ja noista kirjoituksista", sanoi prinsessa.
"Niin, niin. Meidän täytyy puhella niistä, Userti. Ja myös matkastamme Goshenin maakuntaan, johon lähdemme yhdessä huomenna."
"Huomenna! Sinähän sanoit tänä aamuna, että lähdet vasta kolmen päivän kuluttua."
"Sanoinko, sisar — tarkoitan, puoliso? Niin sanoin siksi, koska en tiennyt varmaan, milloin Ana, josta tulee minun matkatoverini, palaisi takaisin."
"Kirjanoppinut matkatoveriksesi! Olisi varmasti sopivampaa, että serkkusi Amenmeses —"
"Kautta Setin, Amenmeseksen kanssa!" huudahti hän, "Tiedät hyvin, että inhoan tuota miestä viekkaitten, turhanpäiväisten juttujensa tähden."
"Todellako? Minua surettaa kuulla se, sillä kun sinä inhoat, niin näytät sen, ja Amenmeseksesta voi tulla vaarallinen vihollinen. No, jollei serkkumme Amenmeses, jota minä en vihaa, niin on vielä Saptah."