"Oi prinssi", aloitin minä, "vannon teille, ettei koskaan ole pieninkään sana —"
"Tiedän sen, ystävä", keskeytti prinssi, "mutta näyttää olevan sellaisiakin, jotka eivät odota sanoja, vaan lukevat 'ajatusten kirjasta'. Sentähden ei ole hyvä seurustella heidän kanssaan liian usein, sillä jokaisellahan on ajatuksia, joita ei tarvitse muitten tietää kuin hän itse ja Jumala. Tietäjä, mitä asiaa teillä on minulle? Puhukaa aivan kuin me olisimme kahden."
"Tämä, prinssi, on asiani. Te teette matkan hebrealaisten luo, kuten kaikki olemme kuulleet. Nyt Bakenkhonsu ja minä sekä kaksi ennustajaa minun virkakunnastani olemme erityisesti tarkastelleet tulevaisuutta, joka koskee tätä matkaa. Sillä me kaikki rakastamme teitä ja tiedämme, miten paljon teidän menestyksenne merkitsee Egyptille. Vaikka se, mitä olemme saaneet tietää, eroaa muutamissa asioissa, on se toisissa vallan sama. Sentähden pidimme velvollisuutenamme kertoa teille, mitä olemme nähneet."
"Jatka, Kherheb."
"Ensiksi, että teidän Korkeutenne elämä joutuu vaaraan."
"Elämä on aina vaarassa, Kii. Menetänkö sen? Jos niin käy, älkää pelätkö kertoa sitä minulle."
"Emme tiedä sitä, mutta emme luule niin käyvän, päättäen muusta, mitä meille on ilmoitettu. Saimme tietää, ettei ainoastaan ruumiinne joudu vaaraan. Tuolla matkalla näette naisen, johon rakastutte. Tämä nainen, niin arvelemme, tuottaa teille paljon sekä surua että iloa."
"Silloin tuo matka on kenties tekemisen arvoinen, Kii, koska monet saavat kulkea kauas ennenkuin löytävät sen, jota voivat rakastaa. Kertokaa minulle, olenko nähnyt tuon naisen?"
"Siinä olemme sekaisin, prinssi, sillä näyttää siltä — epäilemättä olemme väärässä — että olette nähnyt hänet usein, usein, ja olette tuntenut hänet tuhansia vuosia sitten, niinkuin olette tuntenut tuon vieressänne olevan miehen tuhansia vuosia sitten."
Setin kasvot tulivat hyvin tarkkaavaisiksi.