"Siinäpä se oli, Ana. Nuo kaikki kolme vastausta olivat oikeat, sillä minusta tuntuu kuin tässä naisessa näkyisi tuomio, joka on kuolema tai elämä, rakkaus, henki tai voima. Hänellä on sielu, jota sekä taivas että maa ovat suudelleet."
"Mutta kummalla niistä on oikeus häneen lopuksi?"
"Sen saamme nähdä ennen aamun koittoa, Ana. Hiljaa! Taistelu alkaa."
Pääpappi Roi saapui ja seisoen jumalan edessä, pirskoitti vettä ja suitsuketta hänen jaloilleen. Sitten hän ojensi kätensä, jolloin kaikki läsnäolijat heittäytyivät maahan, paitsi Merapi, joka seisoi keskellä tuota suutta paikkaa, niinkuin taistelussa eloon jäänyt.
"Terve sinulle, Amon-Raa", alkoi hän, "taivaan herra, kaikkien asioitten määrääjä, jumalien luoja, joka loit pilvet ja rakensit maailman perustuksen. Oi jumalien jumala, näytä itsesi tälle naiselle, Merapille, Nathanin tyttärelle, hebrealaisen suvun lapselle, joka ei tunnusta sinua. Tämä nainen pilkkaa sinun voimaasi, tämä nainen uhmaa sinua, tämä nainen asettaa oman Jumalansa yläpuolelle sinua. Eikö niin ole, nainen?"
"On", vastasi Merapi matalalla äänellä. "Näin hän uhmaa sinua, sanoen: 'Jos egyptiläisten jumala, Amon, on suurempi kuin minun Jumalani, tempaiskoon hän minut pois Jumalani käsivarsilta ja ottakoon tässä, Amonin temppelissä, minulta hengen ja jättäköön minulle vain tomumajan.' Ovatko nämä sanasi, nainen?"
"Ne ovat minun sanani", sanoi hän samalla matalalla äänellä, ja oi, minä vapisin kuullessani ne.
Pappi jatkoi:
"Oi, ajan herra, elämän herra, henkien ja taivaan jumalien herra, kuoleman herra, tule pian voimassasi ja paina tämä häpäisijä tomuun."
Roi vetäytyi syrjään ja Seti astui esille. "Tiedä, jumala Amon", sanoi hän puhutellen patsasta kuin se olisi ollut elävä ihminen, "ja kuuntele minua, joka olen sinun ylipappisi, synnyltäni prinssi ja Egyptin perillinen, että suuret asiat riippuvat tästä, kenties sekin, kuka on istuva sillä valtaistuimella, jonka annoit Egyptin kuninkaille. Tämä nainen uskaltaa sinun kasvojesi edessä sanoa, että on olemassa suurempi Jumala kuin sinä ja sinä et voi vahingoittaa häntä hänen vahvan kilpensä läpi. Sitäpaitsi sanoo hän, että hän pyytää Jumalaansa tekemään merkin ja ihmeen. Viimeksi hän sanoo, että jollet sinä vahingoita häntä, eikä hänen Jumalansa tee mitään merkkiä, silloin hän on valmis jättäytymään pappiesi käsiin ja kuolemaan pilkkaajan kuoleman. Sinun kunniasi ja hänen elämänsä on asetettu vastakkain, oi suuri Egyptin jumala; me, sinun palvelijasi, odotamme päätöstäsi."