Suuri kenttä kuninkaan majan edustalla oli nyt aivan toisennäköinen kuin eilisiltana. Tuimien soturien sankat parvet olivat kadonneet, ja heidän paikoillaan seisoi nyt suuret ryhmät nuoria, jotenkin kevyesti puettuja kukualaistyttöjä. Jokaisella oli kukkakiehkura hiuksissa ja toisessa kädessä palmunoksa, toisessa suuri valkoinen lilja. Tämän kukoistavan naisjoukon keskellä istui Twala Gagul jalkainsa juuressa; häntä ympäröivät hänen armas poikansa Skragga ja parikymmentä valtakunnan ylimystä, joiden joukossa huomasimme myöskin Infaduksen; joka komensi henkivartiastoa — sekä useimmat niistä päälliköistä, jotka yöllä olivat olleet puheillamme.
Twala tervehti meitä teeskennellyn ystävällisesti — mutta kun hän luuli ettemme nähneet, heitti hän kavalia ja ilkeitä katseita Ignosiin.
"Terve teille!" hän huudahti. "Terve teille, te valkeat tähtimiehet. Nyt näkevät silmänne täällä aivan toisenlaisen sotajoukon kuin viime yönä kuutamossa. Mikä nyt on parempi, ja mikä kauniimpi? Miesten joukko, sanon minä. Suudelmat ja naisen lempeät sanat ilahuttavat sydäntä, mutta miesten keihästen kalske ja punainen verivirta ovat kuitenkin suloisemmat… Haluatteko saada vaimoja meidän kansastamme, valkoiset miehet? Valitkaa kauneimmat neidoistamme, ja te saatte niin monta kuin haluatte."
Minä pelkäsin, että God heti suostuisi kuninkaan tarjoukseen — God ei näet suotta ollut merimies, ja ne ovat tunteellista väkeä. Minä siis vanhana kokeneena miehenä kiiruhdin vastaamaan kaikkien kolmen puolesta. Sepä olisi puuttunut, että tässä kaiken päätteeksi vielä olisimme saaneet naisväkeä niskoillemme! Ei, minä sanoin suoraan Twalalle:
"Kiitän sinua, oo suuri kuningas, ystävällisestä tarjouksestasi! Mutta me valkoiset miehet otamme vaimoksemme vain naisia, jotka ovat valkoiset kuin me itse. Teidän neitonne ovat kauniit, mutta he eivät voi tulla vaimoksemme!"
Kuningas nauroi ääneen: "Kuten tahdotte", sanoi hän. "Meidän maassamme sanoo sananlasku: 'Naisen silmät ovat aina kirkkaat, oli hän minkävärinen tahansa', ja toinen sananparsi sanoo: 'Rakasta sitä, joka on lähellä, se, joka kaukana on, pettää sinut'… Mutta ehkä te tähdissä ajattelette toisin kuin me täällä maan päällä. Sellaisessa maassa, missä ihmiset ovat valkoiset, ei mikään ole mahdotonta. En suinkaan tahdo teitä pakottaa valkoiset miehet. Minä lausun taas teidät tervetulleiksi joukkoomme. Sinutkin, tumma mies. Jos Gagul olisi saanut päättää, olisit nyt kylmä ja kankea. Mutta sinähän tulet myöskin tähdistä ja siitä saat kiittää onneasi. Tähdistä! Ha, ha, haa!" Ja näin sanoen hän nauraa hohotti, että hänen lihavat poskensa lelluivat.
Ignosi vastasi tyynesti ja rauhallisesti: "Ennenkuin sinun keihääsi, kuningas Twala minut kaataa, olet itse vaipuva maahan."
Vihasta vavisten hypähti kuningas pystyyn. "Hillitse suutasi, nulikka!" karjui hän. "Varo, ettet röyhkeällä puheellasi minua liiaksi ärsytä!"
"Suuni puhuu totuutta. Miksi sitä hillitsisin? Totuus on terävä keihäs — se osuu kauas ja sattuu aina oikeaan. Se tuo sanoman tähdistä, kuningas."
Twala rypisti silmäkulmiaan ja heitti meihin hurjan katseen ainoasta silmästään; mutta hän hillitsi vihansa eikä vastannut mitään.