Minä voitin kuoleman ja kuolema palautti minulle hänet, joka oli
kuollut.
Sentähden minun sydämeni riemuitsee, sillä ihanana kangastaa
tulevaisuus.
Sileitä teitä myöten me vaellamme iäisesti viheriöitsevien
niittyjen halki.
Yö on paennut laaksoihin ja hetki on tullut.
Päivän kajo suutelee jo vuorten huippuja.
Ihanaa on elää, oi rakas, ja keveä on vierelläsi käydä.
Meidät kruunataan kuninkaiden kunnialla ja meidän suuruuttamme
ylistetään vuosituhansia.
Maailman kaikki kansat palvovat meitä ja meidän kauneutemme ja
mahtimme sokaisemina he lankeevat maahan edessämme.
Riemuiten me riennämme voitosta voittoon, kuten aamuruskon puna
kiitää huipulta toiselle.
Eteenpäin ennenkuulumattomaan kunniaan.