KOLMASTOISTA LUKU.

Ignation vala.

Seuraavana aamuna auringon noustessa tein tulen, valmistaakseni lihalientä englantilaiselle, joka yhä nukkui. Puuhaillessani siinä näin Maya-neidin astuvan minua kohti ja huomasin hänen kättensä ja jalkainsa olevan turvoksissa.

"Armollinen neiti", sanoin kumartaen hänelle, "onnittelen nöyrimmästi Teitä sekä rohkeutenne että pelastumisenne takia suurista vaaroista. Eilen illalla sanoin vimmoissani Teille sanoja, joita ei olisi pitänyt sanoa, sillä vikani on kohdella väärin naisia. Pyydän nöyrimmin anteeksi Teiltä ja tahdon olla käytettävissänne, jos kaiken sovitukseksi jotenkin voin palvella Teitä tästälähin."

Hän kuunteli ja vastasi:

"Kiitän Teitä ystävällisistä sanoistanne, Don Ignatio, ja unohdan silloin tällöin lausumanne epäystävälliset sanat. Jos tosiaankin haluatte ruveta ystäväkseni, on se aivan Teidän vallassanne. Olette oivaltanut salaisuuteni, siksi en häpeä yhä vakuuttaa, että tuo herra on minulle kaikki kaikessa, vaikkakaan minä en mahtane merkitä suuria hänelle. Pyydän Teitä siis vannomaan Sydämen nimessä, ettette yrittäisi vieroittaa häntä minusta tai eroittaa meitä, jos hän joskus rakastaisi minua, vaan kernaammin siinä tapauksessa kykynne mukaan auttaisitte meitä, jos mikä hyvänsä hätä meitä kohtaisi."

"Armollinen neiti, Te pyydätte minua vannomaan tuntemattomaan tulevaisuuteen tähtäävän valan", minä vastasin epäröiden.

"Niin kyllä, herra; mutta muistakaahan, että ellei minua olisi ollut, olisi ystävänne, joka nyt nukkuu tuolla lapsen lailla, voinut nääntyä janoon. Muistakaahan myös, että Teillä on aikomus käydä Sydämen Kaupunkiin, missä Teidän on varsin terveellistä olla minun ystäväni, jos satumme hengissä sinne pääsemään. Mutta älkää toki vannoko ellette halua, jolloin minä tiedän Teidän olevan salaisen viholliseni samoinkuin minä olen Teidän."

"Ei ole syytä uhata minua noin, armollinen neiti", minä vastasin, "eikä minua tuolla tavoin hellytetä, mutta minä lupaan olla sekaantumatta Teidän ja hänen välisiin asioihin. Miksi minä sekaantuisin? Hän pitää oman tahtonsa, ja Te olette, kuten sanoitte, pelastanut hänen henkensä. Mutta katsokaahan, hän herää ja hänen liemensä on valmis."

Hän otti ruukun tulesta ja kaatoi sisällön kuppiin.