"Kuulehan, Ignatio, poikani, olet rikas mies; kuinka rikas, en voi sanoa sinulle, mutta monta sukupolvea sitten ovat esi-isäsi piiloittaneet aarteen eräässä tarkoituksessa, joka minun on selitettävä, ja tuon aarteen luovuttavat sinulle seurasi jäsenet, joiden hallussa se on. Juuri tuon aarteen takia ovat isäsi ja isoisäsi isä ja monet muut saaneet kuolla, senjälkeen kuin huhu siitä oli saapunut Meksikon hallitusmiesten korville, jotka epäonnistuttuaan pakottaa heitä kertomaan salaisuutta, kiduttivat ja tappoivat heidät raivoissaan.
"Niin, näin kuului isäsi viimein määräys sinulle mitä tulee siihen omaisuuteen, jonka hän ja hänen esi-isänsä olivat kätkeneet:
"Kerro pojalleni Ignatiolle, jos hän sattuisi elämään täysi-ikäiseksi, ettei suvustamme ole milloinkaan kadonnut toivo voittaa takaisin kruunua, jonka Guatemoc menetti, tai ainakin karkoittaa pois kirottuja espanjalaisia ja heidän sikiöitään ja perustaa Intiaani-tasavaltaa. Tätä tarkoitusta varten olemme uusille sukupolville keränneet rikkautta, jotta sitä voisi käyttää silloin kun hetki on kypsä; ja tämän rikkauden takia, jota ei voitu tyystin pitää salassa sala-urkkijoita täynnä olevassa maassa, ovat jotkut meistä saaneet kärsiä kamalan kuoleman, jommoista minäkin tänä iltana odotan.
"Mutta minä olen kuoleva pitäen salaisuuteni, ja kun poikani on täysi-ikäinen hallitsevat toiset miehet Meksikossa, tai on asia siksi unohdettu; ainakin on aarre siellä, minne minä sen jätin. Niin, sano pojalleni toivoni olevan, että hän menettelisi sen kanssa samaten ja lisäisi sitä edelleen; että hän omistaisi elämänsä valkoisten hallitusmiestemme kukistamiseksi, ja sen rodun kohottamiseksi, jota he ovat vuosisatojen ajan ryöstäneet, murhanneet ja kahlehtineet.
"Siitä huolimatta sanon, etten pane mitään pakkoa hänelle näihin seikkoihin nähden, koska mielestäni hänen on niissä noudatettava omaa tahtoaan, sillä en voi unhoittaa sitä, että sukupolvesta toiseen on niitetty vain turmaa taisteltaessa valkoisia paholaisia vastaan, jotka esi-isäimme syntien ja epäjumalanpalveluksen takia ovat nähneet hyväksi panna meidät Jumalaa palvelemaan.
"Poikani, nämä olivat isäsi minulle lausumat sanat samalla tunnilla, jolloin hänet murhattiin. Nyt sinä ymmärrät, miksi käskin sinua odottamaan, ennenkuin päättäisit antautua papiksi. Jos se vieläkin on tahtosi, voit täyttää sen, sillä isäsihän antoi sinulle vapauden kulkea haluamaasi elämänsuuntaa."
Hänen lopetettuaan puheensa minä mietin hetkisen ja vastasin:
"Niin kauan kuin isäni veri on kostamatta, en voi ruveta papiksi."
"Sitä minä juuri pelkäsin", sanoi vanhus huoaten. "Tuo kirottu taikaesine, jota kannat kaulassasi, on alkanut tehota sinuun, Ignatio, ja sinä kuljet samaa tietä, mitä toisetkin kulkivat, ehkäpä veresi vuodattaen kuolet, kuten hekin. Oi, miksi ei tyydy ihminen jättämään pahuuden kostoa ja kansojen kohtaloita Kaikkivallan ja Hänen enkeleinsä käsiin?"
"Koska Kaikkivalta, hyvääkö vai pahaa tarkoittaen, pitää ihmisiä välikappaleinaan", minä vastasin.