Silloin huusi seurue suosiota, sillä kaikki olivat jännittyneitä tämän harvinaisen liiton takia, joskin se etupäässä kutkutti vain heidän mielikuvitustaan. Jopa Tikalin puoluelaisetkin olivat raivoissaan hänelle hänen kehnon ja raa'an käyttämisensä takia vasta vihittyä vaimoaan kohtaan.
Kun melu jälleen hiljeni, nousi vanha pappi Dimas seisaalleen ja luki, liitettyään yhteen Mayan ja englantilaisen kädet, liikuttavan ja ihanan rukouksen heidän puolestaan, siunaten heidät ja anoen Taivaan Sydämeltä ja muilta jumalilta apua, jotta he lisääntyisivät ja olisivat onnellisia keskinäisessä rakkaudessaan. Vihdoin pani hän vartavasten valmistetun valkoisen silkkivaatteen heidän päänsä päälle heidän polvistuttuaan hänen eteensä; irroitettuaan sitten morsiamen vyötäisiltä smaragdivyön, hän otti kiinni Mayan oikeasta kädestä ja vei sen englantilaisen käteen. Sitten sitoi hän kädet vyöllä yhteen kiinni ja julisti juhlallisin sanoin Taivaan ja maan nähden nämä kaksi ihmistä mieheksi ja vaimoksi, kunnes kuolema heidät erottaisi.
Sitten otettiin vaate pois ja vyö irroitettiin, ja noustuaan seisomaan suutelivat vastavihityt toisiaan kaiken kansan nähden. Riemun huuto raikui, ja yksitellen, arvonsa mukaisesti, kävivät vieraat toivottamaan onnea morsiamelle ja sulhaselle, useat tuoden arvokkaita ja ihania lahjoja, jotka he antoivat palvelevien neitojen huostaan. Kaikkein viimeisenä tuli vanha pappi Dimas ja sanoi:
"Suloinen morsian, se lahja, jonka Neuvosto on määrännyt annettavaksi Teille, vaikkakin itsessään halpa, on kumminkin kaikkein arvokkaimpia tämän kaupungin sisällä, se on itse Taivaan Sydämen Kaikkinäkevän Silmän pyhä tunnusmerkki, jonka ihmissilmät Teidän kauttanne näkevät tänään ensi kertaa sitten monen sukupolven. Pitäkää sitä aina mukananne, armollinen rouva, ja muistakaa, vaikkeikaan tällä kivellä ole näköä, että se Silmä, jonka tunnusmerkki tämä on, joka hetki lukee sielunne salaisimmat ajatukset. Tehkää ajatuksenne yhtä puhtaiksi kuin ruumiinnekin on, älkääkä päästäkö sydämeenne vilppiä tai petosta; sillä kaikista näistä seikoista on Teidän tulevina päivinä tili tehtävä."
Näin puhuessaan hän veti kätköstään tuon kaamean Silmän, jonka olimme nähneet Sydämen sisässä, kun riettailla käsillämme avasimme sen ja panimme oikean sijalle väärän. Nyt se riippui kultaketjuissa, jotka Dimas pani morsiamen kaulaan, niin että punainen ja julmannäköinen koru joutui välkkymään hänen paljaalla rinnallaan. Maya kumarsi ja mutisi jotain kiitokseksi, mutta minä näin että häntä alkoi pyörryttää tuo kamala esine, sillä hän kalpeni ja olisi kaatunut, ellei hänen miehensä olisi tukenut häntä.
Englantilaisen ja hänen vaimonsa ottaessa vastaan lahjoja ja kuunnellessa imarteluja oli palvelijajoukko täyttänyt pilarien taakse sijoitetut pöydät kaikenkaltaisella ruualla, ja merkin soitua alkoi juhla-ateria. Se oli pitkä ja riemuisa, vaikka ilo näyttikin hävinneen Mayan kasvoilta, joka ei syönyt eikä juonut, vaan tavantakaa nosti punaista Silmää rinnaltaan, kuin olisi se polttanut ihoa.
Vihdoin nousi hän pöydästä ja astui miehensä saattamana kumartaen poikki salin pihalle, missä odottivat kantajat kantotuolein. Näihin he istuutuivat, ja kun olimme muodostaneet pitkän ja loistavan kulkueen, jota en tässä kuitenkaan rupea kuvaamaan, läksimme kiertämään soiton ja laulun kaikuessa ympäri suuren torin, kuun ja tuhansien soihtujen näyttäessä tietä.
Tälle torille oli kokoontunut koko Sydämen Kaupungin väestö, miehet, naiset ja lapset, juhlimaan morsianta, kukin kantaen kukkia ja roihuavaa soihtua; enkä minä koskaan ole nähnyt ihanampaa näkyä kuin tämä heidän kunnianosoituksensa.
Kun tori oli jo täynnä, pysähtyi kulkue palatsin porteille ja monet kädet olivat auttamassa morsianta ja sulhasta alas kantotuoleistaan. Tällä hetkellä huomasin minä, sattuen seisomaan lähellä, erään sulkalevättiin pukeutuneen miehen ryntäävän ohitseni ja näin hänen kädessään välähtävän kuin veitsen.
Vaistomaisesti minä tulin huutaneeksi: "Varokaa, ystävä!" espanjaksi niin kovalla äänellä, että englantilaisen korva kuuli sen. Hän kääntyi ympäri, ja siinä samassa hyökkäsikin jo mies hänen kimppuunsa, veitsi kädessä. Mutta saatuaan varoituksen, oli englantilainen häntä nokkelampi. Hypäten sivuun hän antoi samassa sellaisen täräyksen murhamiehelleen, että tämä kierähti holvikäytävän varjoon.