"Tietysti suostun, enkä tiedä, miten Teitä kiittäisin."
"Älkää lainkaan minua kiitelkö; kiittäkää omaa luonnettanne ja rehellisiä kasvojanne, jotka ovat saaneet minut vakuutetuksi, etten voi sen parempiin käsiin omaisuuttani luovuttaa. Lähtekää nyt, sillä olen väsynyt, mutta palatkaa huomisaamuna papin lähdettyä."
Näin Jones, joka oli astunut huoneeseen, tietäen vuosittain vaivalla ansaitsevansa kahdeksansataisen, lähti sieltä omistaen omaisuuden, joka ennen pitkää antoi vuosittain yhtä monta tuhatta, niinkuin kuka tahansa voi todistaa, joka on käynyt hänen luonaan Santa Cruzissa. Kolme päivää myöhemmin vaipui Don Ignatio rauhallisesti kuolemaan ja sai viimeisen leposijansa maatilansa kappelissa.
Näin siis joutui tarina "Maailman Sydämen" kaupungista ja Don Ignatiosta sekä hänen ystävästään James Stricklandista, jotka sen näkivät, Jonesiksi nimittämämme henkilön käsiin.
Tässä seuraa suomennos käsikirjoituksesta.
ENSIMÄINEN LUKU.
Kapinan kukistuminen.
Minä, Ignatio, tämän kertomuksen kirjoittaja, ollen nyt jo kuudennellakymmenennellätoisella ikävuodellani, olen syntynyt vuoristossa, pikku kaupunkien Pichaucalcon ja Tiapan välimailla sijaitsevassa kylässä. Isäni oli tuon kaiken alueen perinnöllinen haltija, ja intiaanit olivat kovasti häneen kiintyneet.
Ollessani pojannulikka, ehkä yhdeksän vuotias, vallitsi sorto maassa. En koskaan täysin ymmärtänyt sitä, tai lienen ehkä unohtanut sen ajan tapahtumat, sillä sellaista sattui yhtämittaa, mutta luulen, että syynä siihen oli eräs vero, jonka Meksikon hallitus väärin oli asettanut meille. Olkoonpa miten tahansa, mutta isäni, pitkä, säihkysilmäinen mies, kieltäytyi maksamasta veroa, ja pian saapui joukko sotilaita ratsain, ampuen kuoliaaksi suuren joukon kansaa ja ryöstäen mukanaan vaimoja sekä lapsia.
Isäni ottivat he vangiksi ja kuljettivat hänet seuraavana päivänä, äitini ja minun täytyessä katsella kaikkea tätä, kaivamansa kuopan reunalle, tähdäten pyssyillä hänen päätänsä ja uhaten ampua hänet, ellei hän paljastaisi heille salaisuutta, jonka he kaikin mokomin olisivat tahtoneet tietää. Ainoa mitä hän sanoi oli, että hän tahtoisi heti kohta itsensä ammuttavan päästäkseen vapaaksi ympärillään surisevista hyttysistä.